Aikooko Turkki painaa Naton uutta puolustusarkkitehtuuria?

Aikooko Turkki painaa Naton uutta puolustusarkkitehtuuria?

Recep Tayyip Erdogan saapuu ylimääräiseen huippukokoukseen Naton päämajassa Brysselissä, Belgiassa, 24. maaliskuuta 2022. (AFP)

Turkki ilmoitti hiljattain, että se ei hyväksy Ruotsin ja Suomen hakemuksia liittyä Naton sotilasliittoon.
Palatessaan Azerbaidžanin vierailulta Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan sanoi: “Niin kauan kuin Tayyip Erdogan on Turkin tasavallan johdossa, emme voi sanoa “kyllä” maille, jotka tukevat terrorismin liittymistä Natoon.
Venäjän hyökkäyksen jälkeen Ukrainaan molemmat Pohjoismaat ilmaisivat halunsa hakea Naton jäsenyyttä kansalliseen turvallisuuteen liittyvistä syistä.
Naton jäsen Turkki on uhannut veto-oikeudella liittymispyrkimyksiin vedoten Tukholman ja Helsingin epäonnistumiseen vastata myönteisesti sellaisten ihmisten luovuttamispyyntöihin, joiden Ankara sanoi olevan yhteydessä kurdiryhmiin, joita se pitää terroristijärjestöinä.
Turkki vastusti myös sitä, mitä se väitti olevan kurdimilitanttiryhmien isännöinti molempien valtioiden toimesta, ja Ruotsin asepakotteita Ankaralle liittyen sen sotilasoperaatioihin Syyriassa.
Turkin tiedotusvälineet ovat ehdottaneet, että Ankaran tulisi hyödyntää viimeisintä Nato-jäsenyystilannetta, koska Kreikka ja Ranska olivat menettäneet mahdollisuuksiaan.
Vuonna 1974, kun kreikkalaiset vetäytyivät Naton sotilaallisesta komennosta Turkin Kyproksella toteuttamien sotilasoperaatioiden vuoksi, Yhdysvallat käytti vipuvoimaansa taivutellakseen Ankaraa pidättäytymään veto-oikeudesta Kreikan paluuta vastaan, mitä turkkilaiset ovat sittemmin katuneet.
Naton Euroopan liittoutuneiden ylikomentaja, kenraali Bernard Rogers, oli luvannut auttaa ratkaisemaan kiistanalaisen kysymyksen Egeanmeren ja sen ilmatilan johtamisen ja hallinnan rajaamisesta, mutta Kreikka kieltäytyi osallistumasta neuvotteluihin.
Eräänä asiana voidaan mainita, että Jugoslavian hajoamisen jälkeen 1990-luvun alussa Kreikka vastusti nimen Makedonia käyttöä uudesta itsenäisestä maasta ja ehdotti sen sijaan nimeä entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia. Seurasi kymmenen vuoden neuvottelut, joiden aikana Ateena esti Makedonian liittymisen EU:hun, kunnes Makedonia suostui vaihtamaan nimensä Pohjois-Makedoniaksi.
Turkki kokee nyt syynsä vastustaa Ruotsin ja Suomen liittymistä Natoon paljon aineellisempina ja oikeutetumpina kuin Kreikan Makedonian huoli.
Turkki menetti samanlaisen veto-mahdollisuuden, kun Ranska halusi palata Naton sotilaalliseen siipeen.
1960-luvun lopulla tuolloinen Ranskan presidentti Charles de Gaulle erosi Yhdysvaltojen kanssa sen ylivallasta Natossa ja veti maansa järjestön integroidusta sotilaallisesta komentorakenteesta. Kun Ranska päätti palata joukkoon vuonna 2009, Turkki vaikeni jälleen, vaikka ranskalaiset vastustivat jyrkästi Turkin EU-jäsenyyttä. Turkin hallitus pahoittelee nyt, ettei se ole neuvotellut sopimusta Ranskan kanssa vastineeksi siitä, että Pariisi vetää vastustuksensa Ankaran EU-jäsenyyteen.
Nyt Erdogan kuitenkin seisoo lujasti ja vaatii kirjallisia takeita siitä, että Ruotsi ja vähemmässä määrin Suomi leikkaavat tukeaan Kurdistanin työväenpuolueelle.
Mutta ilmoittamalla, että se voi suorittaa uusia sotilaallisia operaatioita Syyriassa, Ankara on lisännyt yhtälöön monimutkaisen tekijän. Tällainen liike osuisi samaan aikaan, kun Venäjä olisi jo alkanut vetää osan joukkojaan Syyriasta ja Iranin joukot korvaavat ne tietyillä alueilla. Tällä on vaikutuksia Israeliin, jonka puolustusvoimat ovat pääasiassa keskittäneet hyökkäyksensä Syyrian maaperällä toimiviin iranilaisiin kohteisiin.

Ruotsin ja Suomen on ymmärrettävä Turkin herkkyys, kun taas Ankaran on otettava huomioon heidän rajoitukset; muuten kaikki osapuolet häviävät.

Yassar Yakis

Nato-maat haluavat saada Turkin muuttamaan kantaansa Ruotsin ja Suomen suhteen. Jos pahimmillaan käy, organisaatio saattaa löytää tapoja eristää Ankara liittouman sisällä pitämällä kokouksia yksityisesti, olemalla kutsumatta sitä osallistumaan keskusteluihin ja keskustelemalla asioista sen poissa ollessa.
Turkin äärioikeistolaisen Nationalist Movement Partyn – hallitsevan Oikeus- ja kehityspuolueen epävirallisen koalitiokumppanin – puheenjohtaja Devlet Bahceli sanoi: “Turkki ei ole vailla vaihtoehtoja. Jopa Natosta eroaminen tulisi ottaa asialistalle vaihtoehtona, jos olosuhteet muuttuvat ratkaisemattomiksi. Meitä ei ollut olemassa Naton takia; emme häviä ilman Natoa.”
Turkin kokoisen maan mahdollinen eroaminen Natosta, varsinkin sen strateginen maantieteellinen sijainti, vaikuttaisi liittoutumaan vakavasti, varsinkin aikana, jolloin Euroopan puolustusarkkitehtuuri on saamassa uutta muotoa.
Vaikka Moskova näkisi mielellään Ankaran jättävän Naton, Turkin tai Naton ei pitäisi harkita sitä vakavasti.
Näiden parametrien valossa paras ratkaisu olisi ratkaista ongelma neuvotteluteitse. Ruotsin ja Suomen on yritettävä ymmärtää Turkin herkkyys, kun taas Ankaran on otettava huomioon heidän rajoitukset; muuten kaikki osapuolet häviävät.

  • Yasar Yakis on Turkin entinen ulkoministeri ja hallitsevan AKP:n perustajajäsen. Twitter: @yakis_yasar

Vastuuvapauslauseke: Kirjoittajien tässä osiossa ilmaisemat näkemykset ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä heijasta Arab Newsin näkemystä

.Aikooko Turkki painaa Naton uutta puolustusarkkitehtuuria?
Source#Aikooko #Turkki #painaa #Naton #uutta #puolustusarkkitehtuuria

Leave a Comment