Avoin tiede kohtaa vastatuulen

Luotto: Pixabay/CC0 Public Domain

Tiedeyhteisössä sanat “avoin tiede” ovat olleet viime vuosina kaikkien huulilla. Avoimeen tieteeseen sisältyy suuri lupaus tiedon demokratiasta, ja sitä pidetään yleisesti hyvänä asiana. YK:n ihmisoikeusjulistuksen sanoin: “Jokaisella on oikeus osallistua tieteen edistymiseen ja sen etuihin.”

Joten kuinka kukaan voisi olla eri mieltä tiedon avoimen saatavuuden kauniista periaatteista? Kuka voisi vastustaa tutkimusartikkelien, tutkimusaineiston ja tutkimusmenetelmien avoimuutta?

Avoimuus tarkoittaa muutoksia tiedon hallinnassa, jakamisessa ja varastoinnissa, ja se haastaa myös tieteellisen julkaisun perinteet. Arvostetut tiedekustantajat ovat todellakin harjoittaneet erittäin kannattavaa liiketoimintaa. Guardianin vuoden 2017 artikkelissa tieteellisen julkaisun globaalin kokonaistulon arvioidaan olevan yli 22 miljardia euroa, ja menestyneimpien lehtien tuotto on yli kymmenen prosenttia.

Vaatimus siitä, että tutkimusartikkelit ovat avoimesti saatavilla, on ristiriidassa kansainvälisen tieteellisen julkaisutoiminnan liikelogiikan kanssa.

“Tieteen kustantajat eivät ota ystävällisesti bisneksen menetystä. Nyt he tarjoavat mahdollisuuden maksaa artikkelin julkiseksi saamisesta, jolloin yliopistot tai yksittäiset tutkijat maksavat kustannukset”, kirjaston johtaja Ari Muhonen Itä-Suomen yliopiston kirjastosta sanoo.

Ymmärretään myös se, että jonkun on nostettava lasku.

“Kustantamisella työskentelevät ihmiset tekevät todellista työtä, joka maksaa todellista rahaa. Edes avoin tiede ei voi olla ilmaista. Mutta kenen pitäisi nostaa lasku? Se on kysymys. Joka tapauksessa on kustannuksia, jotka on katettava”, hän kertoo tietoasiantuntija ja avoimen tieteen asiantuntija Tomi Rosti Itä-Suomen yliopiston kirjastosta.

Avointa tiedettä monimutkaistaa myös se, että tutkijoiden tieteelliset ansiot on sidottu maineikkaisiin tiedelehtiin. Kansainvälisen tiedeyhteisön ja tutkimusrahoittajien silmissä arvostetaan erilaista tutkimusryhmää, joka julkaisee esimerkiksi Luonto, Tiede tai Cell.

“Tutkimuksen ansio kumpuaa silloin lehdestä eikä itse artikkelista. Avoimen tieteen tapauksessa jos ansio ei johdu lehdestä, niin mistä? On myös muistettava, että tieteelliset lehdet tekevät Jos kaikki tieto olisi avoimesti saatavilla, tieteellisiä lehtiä tarvittaisiin silti”, Muhonen arvioi.

Painetta avoimeen julkaisuun lisää myös se, että tutkimusrahoittajat ovat alkaneet vaatia ja vaatia avoimen tieteen periaatteiden noudattamista rahoittamassaan tutkimuksessa.

Kansallista politiikkaa rakennetaan vähitellen

Vaikka avoimella tieteellä on vastatuuli, tieteellisen tiedon ja tutkimusdatan avointa saatavuutta edistetään jatkuvasti kansallisella tasolla. Myös Itä-Suomen yliopisto on mukana valmistelemassa avoimen tieteen ja tutkimuksen politiikkaa Suomessa. Tomi Rosti on johtanut Tieteellisten seurojen keskusliiton koordinoimaa avoimen tutkimusdatan politiikkaosaa.

“Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus muotoutuu pala kerrallaan, ja eri politiikan osat sisältävät suosituksia avoimen tieteen toimijoille. Kattava politiikkakokonaisuus on syntynyt viime vuosien aikana”, Rosti sanoo.

Rostin mukaan Suomi suhtautuu avoimeen tieteeseen laajemmin kuin muut Pohjoismaat.

“Pohjois- ja Baltian maissa avoimen tieteen painopiste on enemmän infrastruktuurissa ja datassa, kun taas Suomessa on varsin kattavasti otettu huomioon avoin tiede kokonaisuudessaan. Suomessa halutaan myös saada tiedeyhteisö mukaan avoimen tieteen kehitystä.”

Muhosen mukaan Suomen vahvuus avoimen tieteen suhteen on kokonaisvaltaisessa ajattelussa. Laajat mahdollisuudet osallistua kansallisten politiikkojen laadintaan ovat merkinneet suurempaa sitoutumista, mutta myös hitaampaa edistymistä. Etenkin yliopistokirjastot ja tutkimusvirkailijat ovat edistäneet avointa tiedettä. Tällä hetkellä useimmat suomalaiset yliopistot ovat saaneet 80 % tutkijoidensa vertaisarvioituista artikkeleista avoimesti saataville.

“Yliopistokirjastojen rooli avoimen tieteen kehittämisessä on ollut vankka, mutta eri yliopistot ovat edenneet eri tahtia. Myös Itä-Suomen yliopiston on tarkistettava avoin tiedepolitiikkansa, jotta se on linjassa sen kanssa valtakunnallisia. Siksi olemme perustaneet avoimen tieteen työryhmän, jota johdan. Sillä saamme asiat käyntiin”, Muhonen sanoo.

Tietosuoja asettaa haasteen avoimelle datalle ihmis- ja terveystieteissä

Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksen mukaan “Tutkimusdata ja -menetelmät ovat mahdollisimman avoimia ja mahdollisimman suljettuja.” Itä-Suomen yliopiston monitieteisessä tiedeyhteisössä tutkimustiedon ja -menetelmien avoin saatavuus etenee alakohtaisesti eri vauhtia.

“Luonnontieteissä tutkimusdatan ja -menetelmien avoin jakaminen on suhteellisen helppoa. Esimerkiksi ilmastodataa jaetaan maailmanlaajuisesti, mutta heti kun olemme tutkimuksessa tekemisissä henkilötietojen kanssa, alamme kohdata pieniä haasteita”, Rosti kertoo. .

Eurooppalainen tietostrategia sisältää niin sanotut FAIR-periaatteet, joiden tarkoituksena on tehdä tiedosta löydettävissä, saavutettavissa, yhteentoimivia ja uudelleenkäytettäviä. Muhosen mukaan FAIR-periaatteet tukevat avointa tiedettä luonnontieteissä, mutta ihmis- ja terveystieteissä asiat monimutkaistuvat. Näillä aloilla henkilötiedot ja tunnisteet on usein otettava huomioon, ja EU:n yleinen tietosuoja-asetus asettaa tiukat säännöt henkilötietojen käytölle. Tämä tarkoittaa runsaasti työtä yliopistoissa työskenteleville tieto- ja lakiasiantuntijoille.

“Data voi olla melkein mitä tahansa. Esimerkiksi vesinäytteet, lääketieteelliset näytteet ja tutkimustulokset ovat dataa. Mitä niistä voidaan jakaa muille, on pohdittava. Tietojen avaaminen kannattaa aloittaa sieltä, missä se on mahdollista. Kaiken kaikkiaan se on valtava ala”, Muhonen sanoo.

Tiedonhallinta tulee ottaa huomioon jo tutkimusta suunniteltaessa

Tiedon avautuminen voi luoda illuusion siitä, että kaikki tutkimusdata voidaan googlata avoimen tieteen hengessä.

“Kun tietojoukko avataan, se ei välttämättä ole vapaasti kaikkien saatavilla, vaan saattaa vaatia sen käyttöön tutkimusluvan. Avoinkin data voi olla suljettujen ovien sisällä esimerkiksi tietosuojasyistä”, Rosti korjaa virheellisiä tietoja. oletuksia.

Avoin data ei tarkoita helpompaa käyttöä, vaan ihmisiä, jotka pystyvät käyttämään sellaista tietoa, tarvitaan edelleen. Avoimeen aineistoon on liitettävä riittävä dokumentaatio, jotta aineisto on ymmärrettävissä myös muille kuin sen luoneen tutkijan kannalta. Siksi tutkijoiden tulee ottaa data ja laadunhallinta huomioon jo tutkimusta suunniteltaessa.

“Tutkijan tulee miettiä, millaista dataa tarvitaan, milloin se pitäisi kerätä ja mitä niille tapahtuu tutkimuksen valmistumisen jälkeen. Tämä on merkittävä muutos tieteellisen tutkimuksen tekemisessä”, Muhonen sanoo.

Kuka omistaa avoimen datan?

Tutkimusaineisto herättää myös kysymyksiä omistajuudesta: onko aineiston tutkija omistuksessa vai missä määrin ja milloin omistus siirtyy työnantajalle. Myös tässä oikeudelliset näkökohdat liittyvät vahvasti avoimeen tieteeseen.

Tutkijoita kiinnostaa tiedon etuoikeus, mutta ketään ei oikeastaan ​​kiinnosta kaikkien jo käyttämä data. Jos taas tutkimus tehdään yhteistyössä yrityksen kanssa, yritys saa myös etuoikeuden tuotettuihin tietoihin. Silti myös yritysten kanssa yhteistyössä tehdyt väitöskirjat ovat pääsääntöisesti julkisia.

“Suomen lainsäädäntö edellyttää, että opinnäytetyöt ovat julkisesti saatavilla. Yrityskohtaiset tiedot voivat kuitenkin olla osittain salaisia”, Rosti selittää.

Yritysyhteistyössä tehtyjen tutkimusten avoimen julkaisun osalta Rosti palaa avoimen tieteen rahoitukseen: miten yritykset voisivat olla mukana avoimen tieteen rahoituksessa, kun kustannukset ovat tällä hetkellä pääosin tutkimusorganisaatioiden kattamassa?

“Tämä vaatii ajattelun muutosta ja keskustelua elinkeinoelämän kanssa.”

Avoimuus tieteen perusarvona

Avoimen tieteen haasteet tiedostaen sen hyödyt tunnustetaan laajasti: avoin tiede edistää merkittävästi tieteen ja tieteellisen tutkimuksen läpinäkyvyyttä sekä tutkimustulosten saatavuutta ja vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Se edistää innovaatioita ja auttaa myös kehittämään kriittistä ajattelua ja tiedelukutaitoa koko yhteiskunnassa.

Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksen 2020–2025 visio on, että avoin tiede ja tutkimus integroidaan tutkijoiden jokapäiväiseen työhön. Avoimuus nähdäänkin tieteen perusarvona.

“Avoimen tieteen tulee olla luonnollinen osa yliopiston tutkimusta ja koulutusta heti opintojen alusta lähtien. Se tulee sisäistää toimintaperiaatteena, ei pinnallisena, joka muistetaan silloin, kun se sopii”, Ari Muhonen sanoo.


Suurin osa fysiikan tieteen alkuvaiheessa olevista tutkijoista haluaa julkaista avoimen pääsyn, mutta kohtaa taloudellisia esteitä


Palvelun tarjoaa Itä-Suomen yliopisto

lainaus: Avoin tiede kohtaa vastatuulen (2022, 15. elokuuta) haettu 15. elokuuta 2022 osoitteesta https://phys.org/news/2022-08-science-headwinds.html

Tämä asiakirja on tekijänoikeuden alainen. Yksityistä opiskelua tai tutkimusta varten tapahtuvaa reilua kauppaa lukuun ottamatta mitään osaa ei saa kopioida ilman kirjallista lupaa. Sisältö on tarkoitettu vain tiedoksi.

Avoin tiede kohtaa vastatuulen
Source#Avoin #tiede #kohtaa #vastatuulen

Leave a Comment