Helsingin juutalainen seurakunta käyttää turvallisuuteen 450 000 euroa vuodessa | Uutiset

Helsingin juutalaisen seurakunnan turvallisuusvaatimukset ovat lisääntyneet viime vuosina.

Helsingin juutalaisen seurakunnan turvallisuusmenot ovat kasvaneet neljässä vuodessa yli 250 000 euroa. Kuva: Bengt Östling / Yle

Marraskuussa Helsingin synagogan eteen asetettiin kukkia, jotka liitettiin natsien keskitysleirien ovien tunnuslauseeseen “arbeit macht frei”. .

Luovutus tapahtui Kristalliyön vuosipäivänä, särkyneiden lasien yönä, jolloin natsi-Saksa käynnisti pogromin juutalaisia, yrityksiä ja omaisuutta vastaan ​​vuonna 1938.

Helsingin juutalaisseura on Suomen ainoa uskonnollinen järjestö, jolla on oma turvallisuusyksikkö. Kristillinen sanomalehti Kirkko ja Kaupunki on kertonut, että seurakunnan turvallisuusbudjetti on viime vuosina ollut jopa 450 000 euroa vuodessa.

Antisemitismi on lisääntynyt pandemian aikana, erityisesti verkossa, ja EU:n perusoikeusvirasto totesi marraskuussa raportissaan, että useimpia tapauksia ei ole vielä raportoitu.

Eve skurnik22-vuotias on oppinut olemaan varovainen. Kaupungissa liikkuessaan hän ei osoita mitään ulkoisia merkkejä juutalaisuudestaan.

“Tein tietoisen päätöksen, että näytän harvoin Daavidin tähteä”, Eve sanoo. “Yritän välttää uhkaavia kommentteja tai tilanteita.”

15-vuotiaana Skurnik vieraili Ruotsissa ystäviensä kanssa. Ryhmä lapsia huomasi hänen yllään olevan David Star -kaulakorun ja alkoi huutaa rasistisia loukkauksia.

Siitä lähtien hän on myös piileskellyt Helsingissä.

Dan Tolppanen, joka tunnetaan myös rap-artisti Uniikkina, kasvoi juutalaisessa perheessä. Hän ei enää koe olevansa vaarassa uskonsa vuoksi, vaan on joutunut pakenemaan nuoruudessaan.

– Joskus nuorempana jouduin taistelemaan ja jouduin juoksemaan pakenemaan skinheadeja, Tolppanen sanoi.

Turvakustannukset nousevat 250 000 euroa neljässä vuodessa

1970- ja 1980-luvuilla Helsingin juutalaiset eivät käyttäneet juuri mitään turvallisuuteen. Vuonna 2017 turvallisuusbudjetti oli noussut 200 000 euroon ja vuonna 2021 se on 450 000 euroa.

Suurin osa rahoituksesta tulee valtion kassasta, loput lahjoituksista. Suomessa on noin 2 000 juutalaista, joista noin 1 000 kuuluu Helsingin seurakuntaan.

Seurakunta ei mene yksityiskohtiin turvallisuusjärjestelyjään kuvaillessaan, mutta tavoite on selvä: ennaltaehkäisy.

– Turvallisuuteen käytetyt rahat antavat meille mahdollisuuden järjestää toimintaamme, seurakunnan presidentti sanoi. Yaron Nadbornik. “Ilman häntä ihmiset eivät uskaltaisi liittyä toimintaamme.”

Nadbornik kertoo, että uhkaukset saapuvat säännöllisesti sähköpostitse. Joka kuukausi on myös graffiteja, tarroja ja pientä ilkivaltaa.

“Olemme jo turtuneet tilanteeseen”, Nadbornik sanoi. “Jos haluat olla juutalainen Euroopassa, sinun on hyväksyttävä, että kaikki eivät pidä siitä.”

Uhkailu ja ilkivalta vähenivät jonkin verran pandemian alussa, mutta viime kesänä taas lisääntyivät. Helsingin poliisin mukaan hiljaisempi aika osui samaan aikaan häiritsevän toiminnan ja yleisen toiminnan vähenemisen kanssa Helsingin keskustassa.

Helsingin poliisin mukaan synagogaa tuhoavat ovat yleensä kaupungin ulkopuolelta. Pandemian alussa monet heistä eivät olleet niinkään pääkaupungissa.

“On outoa, että Suomessa on enemmän antisemitismiä paikoissa, joissa ei todellakaan ole juutalaisia”, Nadbornik sanoi.

Kirkon tutkimuslaitoksen mukaan antisemitismi on Suomessa keskittynyt uusnatsiryhmiin ja muihin äärioikeistojärjestöihin, joista osa on muslimiryhmien ja äärivasemmiston keskuudessa ja liittyy Palestiinan tapahtumiin.

Viharikosten toteutuminen kestää kauemmin

Nadbornikin mukaan Suomelta puuttuu selkeä ja jäsennelty strategia viharikosten torjumiseksi. Hänen mukaansa niiden tunnistamiseen ja seurantaan pitäisi panostaa enemmän.

“Jos joku ruiskumaalaa natsisymbolin synagogassa, hän saa saman kohtelun kuin silloin, kun joku piirtää sinisen pallon ostoskeskuksen seinälle”, Nadbornik sanoi. – Sitä pidetään omaisuusrikoksena.

Se lisää, että viharikosten rangaistukset ovat edelleen liian pienet. Voi kestää kauan ennen kuin viharikos tunnistetaan.

Pohjoismaisen vastarintaliikkeen kieltäminen oli Nadbornikin mukaan myönteinen askel, mutta muuten uhka näyttää edelleen kasvavan.

“Ennaltaehkäisyyn investoimatta jättäminen mahdollistaa vihan kasvun ja antaa sille alustan”, Nadbornik sanoo. “Esimerkiksi Pittsburghin antisemitistisen hyökkäyksen kirjoittaja oli henkilö, joka oli radikalisoitunut verkossa vihapuheen kautta.”

Iskussa kuoli 11 ihmistä.

Luota uuteen sukupolveen

Vihapuhe verkossa huolestuttaa Eve Skurnikia. Avoimet keskustelut Internetissä voivat auttaa ihmisiä ymmärtämään muita kulttuureja, mutta samalla tarjota alustan antisemitismille.

“Minusta ei tunnu asioiden parantuneen”, Skurnik sanoi. “Joskus Suomessa tuntuu rauhalliselta, mutta tapahtumat ympäri maailmaa voivat muuttaa suuntaa nopeasti.”

Dan Tolppanen on myös havainnut vihapuheen lisääntyvän Euroopassa. Hänellä on kuitenkin suuria toiveita nuorempia sukupolvia kohtaan, sillä hän pitää heitä valppaampina ja myös suvaitsevaisempana.

“Olen matkustanut maassa kaksikymmentä vuotta”, Tolppanen sanoi. “Mielestäni hyväksymme muut kulttuurit enemmän kuin koskaan. Ne ovat yleistyneet myös alalla.

Tolppasen mukaan rasistisia kommentteja ei enää kuulla niin paljon kuin ennen, ja kun niitä käytetään, ihmiset puuttuvat asiaan.

“Myös hyvää on tapahtunut”, hän sanoo.

Helsingin juutalainen seurakunta käyttää turvallisuuteen 450 000 euroa vuodessa | Uutiset

Source#Helsingin #juutalainen #seurakunta #käyttää #turvallisuuteen #euroa #vuodessa #Uutiset

Leave a Comment