Kuinka Suomen hallitus piti salaisen koulun Syyrian pidätysleirillä

Opettajat pystyivät salanimien, erilaisten puhelimien ja lukuisten emojien avulla järjestämään salaisen virtuaalikoulun suomalaisille opiskelijoille, jotka asuvat kurdien hallitsemalla pidätysleirillä Syyriassa.

“Ei ole lasten vika, että he ovat paikalla”, sanoi ohjelman luomiseen osallistunut opettaja ja kasvatuskonsultti Ilona Taimela.

“Meillä on todella vahva käsitys lasten oikeuksista Suomessa ja oikeuksista koulutukseen ja kaikki yhdessä, kuinka koulutus on myös eräänlainen integraatio- tai deradikalisoitumisväline”, hän sanoi. Nykyinen vieraileva isäntä Margaret Evans

Leiri, joka tunnetaan nimellä al-Hol, on tarkoitettu ISIS-taistelijoiden perheille ja sisäisille pakolaisille, mukaan lukien lukuisat ulkomaalaiset. Monet lapsista eivät ole olleet tai eivät muista vanhempiensa alkuperämaata ja harvalla on virallinen koulutus.

Ilona Taimela on yksi kahdesta opettajasta, jotka suunnittelivat ja toimittivat virtuaaliopetusta älypuhelimia käyttäville lapsille. (Lähettäjä Ilona Taimela)

Taimela on aiemmin tutkinut parhaita käytäntöjä ulkomailla asuvien suomalaisopiskelijoiden opettamiseen ja kouluttanut opettajia kotitehtävien tekemiseen. Kun Suomen hallitus päätti, että se halusi löytää tavan kouluttaa al-Holissa asuvia lapsia, he soittivat hänelle.

“Kun minuun otettiin yhteyttä, ajattelin heti, että kyllä, niin varmasti tehdään”, kertoi lapsia toisen kollegan kanssa opettanut Taimela.

Salainen koulu

Koulu pidettiin salassa muilta leirin vangeilta, kurdiviranomaisilta ja jopa suomalaiselta yleisöltä.

Salaisuuden pitämiseksi Taimela kommunikoi salanimellä ja käytti kahdeksaa eri puhelinnumeroa. Hän ja toinen opettaja lähettivät WhatsAppilla kello 9.00 viestin päivän materiaalin kanssa.

Taimelan toimittamat kuvakaappaukset osoittavat, kuinka tekstiä, valokuvia ja hymiöitä käytettiin lasten opettamiseen. (Lähettäjä Ilona Taimela)

“Meidän puoleltamme tuli heille satoja satoja viestejä päivässä”, Taimela sanoi.

“Lähetimme heille todella tekstiviestejä, hymiöitä ja paljon ääniviestejä, ja he lähettivät meille myös ääntä ja tekstiä, hymiöitä ja niin edelleen.”

Jussi Tanner oli ajatuksen takana suomalaisten lasten kouluttamisesta leirillä. Hän on suomalainen diplomaatti ja maan erityislähettiläs, joka käsittelee Suomen kansalaisten palauttamista Syyriaan.

Tannerin täytyi salata salaisuus kurdiviranomaisilta, ei siksi, että he vastustivat koulutusta, vaan siksi, että maaseudulla ei pitänyt olla puhelimia.

Lokakuun 17. päivänä 2019 otetussa valokuvassa nainen kantaa vauvaa al-Holin leirillä. (Delil Souleiman / AFP / Getty Images)

“Olimme heihin yhteydessä. Joten oli todistettu tosiasia, että heillä oli nämä matkapuhelimet. He olivat meistä riippumattomia. Emme tuoneet heille puhelimia”, hän sanoi.

Lapsille opetettiin suomea, matematiikkaa, maantiedettä, ympäristöopintoja, historiaa ja englantia. Äänimuistioiden kautta Taimela luki myös kirjoja opiskelijoille.

“Meillä oli kuusivuotias tyttö, joka oppi lukemaan, ei vain sanoja tai lauseita, vaan myös kokonaisia ​​tarinoita”, Taimela kertoi.

“Mielestäni se on myös jotain poikkeuksellista, koska edes jotkut kuusivuotiaat eivät välttämättä oppisi lukemaan, ei edes Suomessa, ei edes normaalissa luokkahuoneessa.”

Suomalainen diplomaatti Jussi Tanner on Suomen kansalaisten kotiuttamisesta Syyriasta vastaava erityislähettiläs ja henkilö, jonka taustalla on tällä välin lapsille salainen virtuaaliopetus. (Lähettäjä Jussi Tanner)

Taimela sanoi, että he kommunikoivat äitien kanssa varmistaakseen, että opetussuunnitelma toimii ja etenee oikeaan tahtiin.

Kotiuttaminen

Tanner oli käynyt al-Holin leirillä ja nähnyt olosuhteet, joissa suomalaiset asuivat siellä.

Hän sanoi, että heillä on “perustuslaillinen velvollisuus suojella suomalaisten lasten perusoikeuksia al-Holissa”, eikä näitä oikeuksia noudateta.

Tanner sanoi, että paras tapa ratkaista asia olisi kotiuttaminen, ihmisten tuominen takaisin Suomeen. Mutta koska se olisi pitkä prosessi, hän piti etäoppimista hyvänä taukoratkaisuna.

“Tiedätkö, teet ainakin jotain ja tarjoamme jonkinlaisen rutiinin perheille”, Tanner sanoi.

Suomen hallitus on kyennyt palauttamaan kotimaahansa 26 lasta ja yhdeksän naista joulukuusta 2019 lähtien. Kanadan osalta tilanne on kuitenkin toinen. Al-Holin leirillä on noin 50 kanadalaista.

Lapset leikkivät pakolaisten perheiden leirillä 17.10.2019. (Delil Souleiman / AFP / Getty Images)

Farida Deif on Human Rights Watchin johtaja Kanadassa. Hän sanoo, että Suomi on hyvä esimerkki muille maille.

“Ne osoittavat, että siellä, missä on poliittista tahtoa, hallitukset suunnittelevat luovia ratkaisuja auttaakseen kansalaisiaan ulkomailla ja erityisesti heikoimmassa asemassa olevia, eli lapsia”, Deif sanoi.

“Missä ei ole poliittista tahtoa, sitä ei tapahdu.”

Deif sanoi, ettei Kanadalla ole poliittista tahtoa tällä hetkellä ja että maa ei tee tarpeeksi auttaakseen kanadalaisia ​​al-Holissa. Deif varoitti, että epäonnistuminen lasten kotiuttamisessa lisää radikalisoitumisen riskiä.

“Meillä on nyt se, että lapsia hylätään näille leireille. Kanadalaislapsille ei anneta koulutusta; radikalisoitumisen riski on olemassa”, Deif sanoi.

“Turvallisuus on paljon paremmin ylläpidetty järjestämällä kotiuttaminen, syytteet Kanadassa kaikille, jotka ovat tehneet rikoksia, ja sitten kuntouttaminen ja kotouttaminen uudelleen. Tämäntyyppinen epävarma tilanne ei edistä Kanadan kansallisia turvallisuusetuja.”


Käsikirjoitus: Philip Drost. Tuottaja Niza Nondo.

Kuinka Suomen hallitus piti salaisen koulun Syyrian pidätysleirillä

Source#Kuinka #Suomen #hallitus #piti #salaisen #koulun #Syyrian #pidätysleirillä

Leave a Comment