Laajan kansainvälisen r:n loppuraportti

kuva: The Phenomenology of Human Security and Insecurity, kirjan kansi.
näkymä lisää

Luotto: Metropolis.

Ilmastonmuutos, Ukrainan sota, luonnonvarojen riittävyys ja väestörakenteen muutos korostavat yhä enemmän turvattomuuteen liittyviä kysymyksiä kaikkialla maailmassa. Äskettäin julkaistu kansainvälisen tutkimusprojektin Insecurity loppuraportti tarjoaa kattavan katsauksen inhimillisen turvallisuuden ja turvattomuuden fenomenologiaan. Raportti perustuu Itä-Suomen yliopistossa vuosina 1989–2022 tehtyyn tutkimukseen, jossa tutkijat haastattelivat Suomessa ja Virossa asuvia ihmisiä.

Saksalaisen Metropolis-kustantajan julkaisema kirja, Ihmisen turvallisuuden ja turvattomuuden fenomenologiaon toimittanut Itä-Suomen yliopiston emeritusprofessori Juhani Laurinkari yhteistyössä emeritusprofessori kanssa Pauli Niemela. Kirjaan on osallistunut kymmenen kirjailijaa eri akateemisen tutkimuksen aloilta, kuten yhteiskuntatieteistä, taloustieteistä ja sosiaalipsykologiasta. Kirja antaa kattavan kuvan turvallisuuden ja turvattomuuden keskeisistä piirteistä eri väestö- ja ikäryhmissä.

”Turvallisuuteen ja turvattomuuteen liittyvät kysymykset ovat tulleet yhä monimutkaisemmiksi ja monimuotoisemmiksi. Poikkeuksellisen laajan tutkimusprojektin tulokset auttavat ymmärtämään näiden keskeisten teemojen eri ulottuvuuksia ja helpottavat päätöksenteon suunnittelua, kertoo hankkeen johtaja, emeritusprofessori Pauli Niemelä.

Hanke oli Euroopan tasollakin poikkeuksellisen mittakaavassa, ja siihen kuului laaja väestötutkimus sekä lapsuuden turvattomuutta ja pelkoja käsittelevä tutkimus Suomessa ja Virossa. Molemmissa maissa haastateltiin 5–85-vuotiaita ihmisiä. Tutkijat havaitsivat, että lapsuus määrittää perustavanlaatuiset kokemukset turvallisuudesta ja epävarmuudesta myöhemmin elämässä. Turvattoman lapsuuden omaavat olivat kokeneet elämässään eniten turvattomuutta ja epävarmuutta, kun taas turvallisen lapsuuden omaavat kokivat elämänsä suhteellisen turvalliseksi. Nuoret – erityisesti tytöt – ja pienituloiset eläkeläiset kokivat suurimman turvattomuuden eri elämänvaiheissa. Keski-ikäisille epävarmuutta aiheuttivat esimerkiksi eläkkeenleikkaukset, työpaikan tai toimeentulon menetys sekä läheisen menetys.

Tutkimuksen keskeinen teoreettinen havainto on, että turvallisuus ja epävarmuus ovat muuttujia, jotka tunkeutuvat kaikkiin elämän alueisiin ja ovat luonteeltaan empiirisiä ja universaaleja. Tutkimuksessa kehitetty teoreettinen malli analysoi turvallisuutta ja turvattomuutta useiden ulottuvuuksien kautta, kuten perinteisen ja modernin, poliittisen ja taloudellisen, aineellisen ja henkisen sekä eettisen ja teknisen.

Insecurity-tutkimusprojekti keskittyi ihmisten kokemusten analysointiin fenomenologisesta näkökulmasta. Turvallisuuden ja turvattomuuden käsitteiden monitieteinen empiirinen ja teoreettinen analyysi on tullut uudella tavalla ajankohtaiseksi erityisesti yhteiskunta- ja käyttäytymistieteissä sekä sosiaalipsykologiassa.

”Nykyinen sota Euroopassa osoittaa, että sotaa käyvän kansan ideologia ei ole täysin omaksunut hyvinvointivaltion ideologiaa, jonka toisen maailmansodan voittaneet länsimaat ovat asettaneet ihmiskunnalle tavoitteeksi. Turvallisuus liittyy hyvinvointiin sen läpi kulkevana tekijänä. Turvallisuus on tarve, arvo ja ihmisoikeus. Siksi sen puute eli epävarmuus on inhimillisesti niin keskeistä”, Niemelä sanoo.

Juhani Laurinkari (ED), yhteistyössä Pauli Niemelän kanssa. Ihmisen turvallisuuden ja turvattomuuden fenomenologia. Metropolis, 2022. https://www.metropolis-verlag.de/The-Phenomenology-of-Human-Security-and-Insecurity/1514/book.do


Vastuuvapauslauseke: AAAS ja EurekAlert! eivät ole vastuussa EurekAlertille lähetettyjen tiedotteiden oikeellisuudesta! osallistuvien laitosten kautta tai minkä tahansa tiedon käyttöön EurekAlert-järjestelmän kautta.

Laajan kansainvälisen r:n loppuraportti
Source#Laajan #kansainvälisen #loppuraportti

Leave a Comment