Liittyvätkö Suomi ja Ruotsi Natoon? Miksi molemmat maat harkitsevat jäsenyyttä

Britannian pääministeri Boris Johnson ja Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson allekirjoittivat turvallisuusvakuutuksen Harpsundissa, Ruotsissa. (Kuva: Associated Pressin kautta)

Britannian pääministeri Boris Johnson ja Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson allekirjoittivat turvallisuusvakuutuksen Harpsundissa, Ruotsissa. (Kuva: Associated Pressin kautta)

Molemmat Ruotsi ja Suomalainen harkitsevat mahdollisuutta Syntynyt jäsenyys edessä Venäjänaapureiden hyökkäys Ukraina ja sen jatkuva sotilaallinen hyökkäys.

Liittyminen Yhdysvaltain johtamaan sotilasliittoon merkitsisi radikaalia murrosta molempien Koillis-Euroopan maiden politiikkaan ja korostaisi jälleen kerran, kuinka Vladimir Putinn aggressio on muokannut kylmän sodan jälkeistä järjestystä.

Keskiviikkona Britannian pääministeri Boris Johnson kiersi molempia maita ja teki viralliset kahdenväliset turvallisuussopimukset pyörteessä 24 tuntia. Johnson sanoi, että hänen hallituksensa antaa maille “mitä tahansa pyydetään” osana uutta sopimusta.

Tässä on joitain asioita, jotka ovat saaneet pohjoismaiset pohtimaan 30 maan liittoon liittymistä.

Boris Johnson ja Suomen presidentti Sauli Niinistö puhuvat lehdistötilaisuudessa Presidentinlinnassa Helsingissä.  (Kuva: FRANK AUGSTEIN Getty Imagesin kautta)

Boris Johnson ja Suomen presidentti Sauli Niinistö puhuvat lehdistötilaisuudessa Presidentinlinnassa Helsingissä. (Kuva: FRANK AUGSTEIN Getty Imagesin kautta)

Boris Johnson ja Suomen presidentti Sauli Niinistö puhuvat lehdistötilaisuudessa Presidentinlinnassa Helsingissä. (Kuva: FRANK AUGSTEIN Getty Imagesin kautta)

Mikä on Nato?

Sotilaallinen liitto on lyhenne Nato.

Pohjois-Atlantin sopimusjärjestö perustettiin vuonna 1949 estämään nationalismin ja militarismin elpyminen Euroopassa kahden maailmansodan jälkeen ja pysäyttämään Neuvostoliiton laajentuminen.

Sen jäsenmäärä on paisunut 30 jäsenmaahan, ja 1990- ja 2000-luvuilla sen laajentuminen ulottui kauemmaksi itään kattamaan entiset neuvostotasavallat Viro, Latvia ja Liettua.

He sopivat keskinäisestä puolustuksesta – sotilaallisesta toiminnasta – vastauksena vihollisen hyökkäykseen. Periaate kuuluu: “Hyökkäystä yhtä liittolaista vastaan ​​pidetään hyökkäyksenä kaikkia liittolaisia ​​vastaan.” Tämä on Naton perustuslain 5 artikla.

Syntynyt jäsenmaissa Euroopassa.  (Kuva: PA-grafiikka PA-grafiikan / Press Association -kuvien kautta)

Syntynyt jäsenmaissa Euroopassa. (Kuva: PA-grafiikka PA-grafiikan / Press Association -kuvien kautta)

Syntynyt jäsenmaissa Euroopassa. (Kuva: PA-grafiikka PA-grafiikan / Press Association -kuvien kautta)

Ukraina ei ole Naton jäsen, mikä on tärkein syy länsimaiden tukemiseen Volodymyr Zelensky on epäonnistunut saattaessaan joukkojaan maahan. Ukrainan liittyminen Natoon on ollut tavoite, joka ulottuu sen perustuslakiin vuonna 2002, mutta Ukrainan presidentti on hyväksynyt, että hänen maansa ei voi liittyä tällä hetkellä.

Naton laajentuminen on ollut Putinin suurin julkisesti ilmoittama epäkohta lännen kanssa sodan rakentamisen aikana, väittäen laajentumisen itään ja mahdollisesti pyyhkäisemään suurimmat muut entisen neuvostotasavallan lupaukset.

Ruotsin ja Suomen lisääminen saattaisi laukaista myös Putinin vihan. Moskova on varoittanut, että se voi sijoittaa ydinaseita ja yliääniohjuksia Venäjän Baltian rannikolle, Kaliningradiin, joka sijaitsee Puolan ja Liettuan välissä, jos ne tekevät.

Nato on ollut tiukkana, ettei se hyväksy rajoituksia hyväksymilleen kansoille ja on aina ylläpitänyt “avoimien ovien politiikkaa”.

Mikä on Suomen ja Ruotsin asema?

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ajanut Suomen ja Ruotsin Naton jäsenhakemuksen partaalle, mikä lopettaisi näiden kahden Euroopan maan vankan sotilaallisen puolueettomuuden.

Suomi, jolla on 1 300 kilometriä (810 mailia) rajaa Venäjän kanssa, ja naapuri Ruotsi ilmoittavat päätöksestään lähipäivinä.

Kaikki hakemukset aiheuttavat kireän odotuksen niiden kuukausien aikana, jotka kuluvat kaikkien Naton jäsenten ratifiointiin, vaikka liitto ja Valkoinen talo ovat sanoneet luottavansa, että kaikki turvallisuusongelmat voidaan käsitellä tällä välin.

Molemmat maat ovat olleet sotilaallisesti liittoutumattomia toisesta maailmansodasta lähtien, mutta ne ovat edenneet kohti nykyistä asemaansa vastauksena yhä sotivammalle Venäjälle.

Suomi ja Ruotsi siirtyivät muodollisesta puolueettomuudesta sotilaalliseen liittoutumattomuuteen vuonna 1995 liittyessään Euroopan unioniin, ja molemmat ovat viime vuosina lähentyneet Natoa vaihtamalla tiedustelutietoja ja osallistumalla liittoutuman harjoituksiin.

Mitä on “Suomestuminen”?

Suomi itsenäistyi Venäjästä vuonna 1917 ja kävi sitä vastaan ​​kaksi sotaa toisen maailmansodan aikana, jolloin se menetti osan alueistaan ​​Moskovalle.

Suomi allekirjoitti Venäjän kanssa ystävyys-, yhteistyö- ja keskinäisen avun sopimuksen vuonna 1948, mikä vahvisti taloudellisen ja poliittisen riippuvuuden ja eristi sen sotilaallisesti Länsi-Euroopasta. Tiukkaa puolueettomuutta koskevaa politiikkaa kutsutaan “suomestumiseksi”.

Neuvostoliiton hajoamisen tuoneen kylmän sodan päättyminen mahdollisti Suomen astua pois Venäjän varjosta Moskovan uhan vähentyessä.

Se on luottanut omaan sotilaalliseen pelotteeseensa ja ystävällisiin suhteisiinsa Moskovan kanssa säilyttääkseen rauhan. Mutta Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan käsitykset suhteista Venäjään “ystävällisinä” ovat horjuneet.

Mielipidemittausten mukaan kannatus jäsenyydelle on Suomessa korkea, sillä ihmiset ovat tietoisia Suomen ja Venäjän välisestä pitkästä maarajasta. Myös eduskunnan kannatus hakemukselle on laaja.

Ruotsin leikkaukset kylmän sodan jälkeen

Ruotsi ei ole käynyt sotaa 200 vuoteen ja sodanjälkeinen ulkopolitiikka on keskittynyt demokratian kansainväliseen tukemiseen, monenväliseen vuoropuheluun ja ydinaseriisuntaan.

Se tuhosi armeijansa kylmän sodan jälkeen ja leikkasi puolustusmenot jopa neljästä prosentista BKT:staan ​​noin yhteen prosenttiin 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa.

Putinin hyökkäyksestä huolimatta monet Ruotsin vasemmistolaiset epäilevät Yhdysvaltain turvallisuusagendaa ja Natoa, joka viime kädessä luottaa Yhdysvaltojen ydinarsenaalin tarjoamaan pelotteeseen.

Mielipidemittausten mukaan huomattava enemmistö ruotsalaisista palasi Natoon, ja viimeisimmässä kyselyssä kannatus oli hieman yli 60 prosenttia, ja enemmistö parlamentissa kannattaa hakemusta.

Milloin he voisivat liittyä?

Suomella on Nato-vaihtoehto, eräänlainen toimintasuunnitelma, joka velvoittaa hakeutumaan, jos turvallisuustilanne heikkenee, kun taas Ruotsin eduskunta esittää perjantaina uuden turvallisuuspoliittisen katsauksen, vaikka viimeksi mainitun ei odoteta sisältävän nimenomaista Natoa koskevaa suositusta. .

Ruotsin sosiaalidemokraatit ovat kutsuneet Natosta parlamentaarisen keskustelun maanantaiksi. Jos puolue odotetusti palaisi mukaan, hallitus voisi äänestää lähettämisestä hakemuksen kautta, mutta se ei ole muodollisesti pakollista.

Tämä artikkeli ilmestyi alun perin HuffPost UK -sivustolla ja sitä on päivitetty.

Aiheeseen liittyvä…

Liittyvätkö Suomi ja Ruotsi Natoon? Miksi molemmat maat harkitsevat jäsenyyttä
Source#Liittyvätkö #Suomi #Ruotsi #Natoon #Miksi #molemmat #maat #harkitsevat #jäsenyyttä

Leave a Comment