Lyhyesti: kartellitoiminnan sanktiot Suomessa

seuraamuksia

Rikosoikeudelliset rangaistukset

Mitä rikosoikeudellisia seuraamuksia kartellitoiminnasta määrätään?

Kilpailulain rikkomisesta ei ole Suomessa määrätty rikosoikeudellisia seuraamuksia. Työ- ja elinkeinoministeriö sekä Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) ovat selvittäneet mahdollisuutta ulottaa henkilökohtainen rikosoikeudellinen vastuu kartellirikkomuksiin. Tällainen kriminalisointi riippuu kuitenkin poliittisesta päätöksenteosta, eikä se ole todennäköistä lähitulevaisuudessa.

Virheellisten todisteiden esittäminen KKV:lle sen tutkinnan aikana voi johtaa Suomen rikoslain mukaisiin rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. Toistaiseksi sitä ei kuitenkaan ole sovellettu käytännössä.

Siviili- ja hallinnolliset seuraamukset

Mitä siviili- tai hallinnollisia seuraamuksia kartellitoiminnasta on olemassa?

Markkinaoikeus voi KKV:n esityksestä määrätä kilpailusääntöjä rikkoneelle yritykselle uhkasakon, jollei toimintaa pidetä vähäisenä tai sakon määrääminen on muuten kilpailun turvaamisen kannalta perusteetonta. Sakon suuruutta vahvistettaessa on otettava huomioon kilpailunrajoituksen vakavuus, laajuus ja kesto. Toistuvat rikkomukset voivat saada kovempia sakkoja. Sakon määrä voi olla enintään 10 prosenttia asianomaisen yrityksen kokonaisliikevaihdosta sen viimeisenä kartelliin osallistumisvuonna. Elinkeinoelämän yhteenliittymän osalta sakon enimmäismäärä on 10 prosenttia yhdistyksen ja niiden jäsenten yhteenlasketusta liikevaihdosta, jotka ovat toimineet niillä markkinoilla, joilla yhdistyksen rikkomisella on ollut vaikutuksia.

Sakkoa ei voida määrätä, jos KKV ei ole tehnyt markkinaoikeudelle uhkasakkoesitystä viiden vuoden kuluessa kilpailunrajoituksen ilmenemisestä tai, jos rikkominen jatkuu, rajoituksen päättymispäivästä. Viiden vuoden vanhentumisajan katkaisevat tietyt KKV:n tutkintatoimenpiteet sekä tietyt Euroopan komission tai toisen EU-maan kilpailuviranomaisen samassa asiassa toteuttamat toimenpiteet. Lisäksi on olemassa ehdoton vanhentumisaika, jonka mukaan sakkoa ei voida määrätä, jos KKV ei ole tehnyt uhkasakkoehdotusta markkinaoikeudelle 10 vuoden kuluessa sovellettavista ajankohdista (ajankohdasta, jolloin rajoitus tuli tai jona se päättyi). ), jos rikkominen jatkuu).

Kilpailuvirasto voi myös määrätä yrityksen lopettamaan kilpailulaissa (948/2011) (kilpailulaki) tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 §:ssä kielletyn toiminnan ja tukea määräystään ehdollisen sakon määräämisellä. Ehdollisen sakon avulla voidaan panna täytäntöön myös yrityksen tiedonanto- ja asiakirjavelvollisuus sekä velvollisuus osallistua kilpailulain mukaisiin tarkastuksiin.Ehdollisten sakkojen täytäntöönpano on markkinaoikeudella. Markkinaoikeus voi kesäkuusta 2021 alkaen myös KKV:n esityksestä määrätä menettelysääntöjen rikkomisen perusteella päätökset enintään 1 prosenttiin asianomaisen yrityksen kokonaisliikevaihdosta.

KKV voi päätöksellään määrätä osapuolten tarjoamat sitoumukset sitoviksi, jos sitoumukset ovat sellaisia, että ne poistavat toiminnan rajoittamisen. Kilpailuvirasto voi myös ryhtyä välitoimiin, jos voidaan välittömästi todeta, että kilpailunrajoituksen soveltaminen tai täytäntöönpano voi aiheuttaa vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa kilpailulle. Ennen väliaikaisen määräyksen antamista KKV:n tulee antaa yritykselle tilaisuus tulla kuulluksi. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä, jos KKV katsoo, että kiireellisyys tai muu erityinen painava syy toisin vaatii. Väliaikainen toimeksianto voi olla voimassa määräajan, joka voi olla enintään vuosi kerrallaan.

Markkinaoikeus voi kesäkuusta 2021 alkaen KKV:n esityksestä poikkeuksellisesti määrätä myös rakenteellisia korjaustoimenpiteitä.

Ohjeita seuraamustasoille

Onko sakkojen tai rangaistusten määräämisen periaatteita tai ohjeita? Jos kyllä, sitovatko ne tuomaria? Jos ei, miten rangaistustasot yleensä määritetään? Mitkä ovat tärkeimmät huomioon otettavat raskauttavat ja lieventävät tekijät?

Kilpailulain 13 §:n mukaan uhkasakon suuruuden tulee perustua kokonaisarvioon ja sitä määritettäessä on otettava huomioon rikkomuksen luonne, laajuus, vakavuus ja kesto.

Kesäkuussa 2021 tehdyt kilpailulain muutokset sisälsivät useita muutoksia seuraamusjärjestelmään. Kilpailulaki sisältää nyt ohjeet sakon määrän laskemisesta. Suuntaviivat vastaavat suurelta osin Euroopan komission sakkoja koskevia suuntaviivoja ja sisältävät siten muun muassa sakon perusmäärän sekä perusmäärän mukautuksia. Nämä ohjeet sitovat KKV:a sakkoehdotuksen yhteydessä. Markkinaoikeus ja korkein hallinto-oikeus (KHO) ottavat sakon määräämisestä päättäessään huomioon kilpailulain 13e §:ssä tarkoitetut raskauttavat ja lieventävät seikat sekä kilpailulain 13f §:n mahdolliset maksukyvyttömyyteen liittyvät tekijät. osana niiden kokonaisarviointia. Muutoin markkinaoikeus ja SAC eivät sido sakon määrän laskentaohjetta.

Uhkasakko ei missään tapauksessa saa ylittää 10:tä prosenttia asianomaisen yrityksen tai yritysten yhteenliittymän liikevaihdosta. Uhkasakkoehdotuksen suuruutta laskettaessa merkityksellinen liikevaihto on KKV:n markkinaoikeudelle esittämää esitystä edeltäneen tilikauden liikevaihto, kun taas markkinaoikeuden ja SAK:n tulee perustaa uhkasakon enimmäismäärä liikevaihdon perusteella. Markkinaoikeuden tai SAK:n päätöstä edeltäneeltä tilikaudelta.

Muutokset kovensivat myös toimialajärjestöjen uhkasakkoja. Enimmäisakko ei enää perustu pelkästään yhdistyksen omaan liikevaihtoon. Sen sijaan sakkomaksun enimmäismäärä on 10 prosenttia yhdistyksen ja niillä markkinoilla toimineiden yhdistyksen jäsenten yhteenlasketusta liikevaihdosta, joilla rikkominen vaikutti. Yhdistyksen jäsenet voivat tietyin edellytyksin joutua maksamaan yhdistykselle määrätyn sakon, jos yhdistys itse ei pysty siihen.

Lisäksi tiettyjen menettelysääntöjen rikkomisesta (kuten tarkastuksen laiminlyönnistä, sinettien rikkomisesta, pyydettyjen tietojen toimittamatta jättämisestä tai saapumatta jättämisestä haastattelu tai rikkomus- tai sitoumuspäätöksen tai välitoimien noudattamatta jättäminen). KKV tekee uhkasakkoesityksen markkinaoikeudelle, joka sitten päättää sakon määräämisestä.

Vaatimustenmukaisuusohjelmat

Lievennetäänkö seuraamuksia, jos organisaatiolla oli rikkomisen aikaan sääntöjenmukaisuusohjelma?

Kilpailulaissa ei ole asiaa koskevia säännöksiä, vaan Compliance-ohjelmat voidaan sellaisenaan ottaa huomioon osana kokonaisarviointia; oikeuskäytännössä ei kuitenkaan ole viittauksia tähän.

ohjaajan hylkääminen

Onko kartellitoimintaan osallistuvia henkilöitä koskevia määräyksiä, joilla kielletään heitä toimimasta yrityksen johtajina tai toimihenkilöinä?

Kilpailulaki ei sisällä tällaisia ​​säännöksiä.

estäminen

Onko julkisista hankintamenettelyistä kieltäytyminen automaattista, saatavilla harkinnanvaraisena seuraamuksena vai eikö se ole mahdollista kartellirikkomusten yhteydessä?

Julkisista hankinnoista annetun lain (1397/2016) 81 §:n mukaan, joka tuli voimaan 1.1.2017, kartellirikkomuksesta on harkinnanvaraisena seuraamuksena mahdollista kieltäytyä julkisista hankintamenettelyistä. Kieltopäätöksen tekee hankintayksikkö. Laki ei säädä mitään asetettua kieltoaikaa.

rinnakkaiset menettelyt

Jos kartellitoiminnan mahdollisiin seuraamuksiin sisältyy rikosoikeudellisia ja siviilioikeudellisia tai hallinnollisia seuraamuksia, voidaanko niitä seurata samasta toiminnasta? Jos ei, milloin ja miten seuraamus valitaan?

Kartellitoiminnan rikosoikeudellisia seuraamuksia ei ole kilpailulain nojalla, joten KKV:n ja markkinaoikeuden määräämät seuraamukset ovat luonteeltaan hallinnollisia. Siviilioikeudellisia vahingonkorvausvaatimuksia voidaan nostaa samanaikaisesti samasta rikkomuksesta. Tällaisia ​​vaatimuksia voidaan esittää myös itsenäisinä kanteina aiemmasta FCCA:n tutkimuksesta tai tuomioistuimen päätöksestä riippumatta.

.Lyhyesti: kartellitoiminnan sanktiot Suomessa
Source#Lyhyesti #kartellitoiminnan #sanktiot #Suomessa

Leave a Comment