Mielipide: Suomi sanoo vuoden 1939 perinteensä mukaisesti “nyet” Vladimir Putinille | mielipide | D.W.

Olin teini-ikäinen, kun kummiäitini Olga kertoi minulle ensimmäisen kerran Neuvostoliiton ja Suomen välisestä “talvisodasta” vuosina 1939-1940. Hän oli sairaanhoitajana Moskovan sairaalassa, kun Josif Stalin käynnisti huonosti valmistetun Suomen valloituksen tekosyyllä.

“Se oli kauheaa”, hän sanoi. “Kaikki nuo nuoret sotilaat, joilla on kauheita paleltumia ja hoitamattomia haavoja tarkka-ampujien tulista. Suomalaiset todella löivät armeijamme, mutta emme saaneet puhua siitä”, kummiäitini kertoi minulle. “Heidän täytyi luovuttaa meille alueita, mutta emme koskaan valloittaneet niitä.” Tämä oli shokki minulle. Koulumme oppikirjoissa oli yksi kappale tästä sodasta.

Kyllä juustolle, ei Natolle

Neuvostoliiton lopulla 1970- ja 80-luvuilla varttuneena Suomea pidettiin “kapitalistisista” maista ystävällisimpänä. Suomalaiset tuotteet, kuten sulatettu Viola-juusto ja talvitakit, olivat länsimaisia ​​tuotteita, joita Neuvostoliiton kansalainen saattoi silloin tällöin toivoa ostavansa. Olgan tarinan jälkeen en voinut enää ajatella suomalaisia ​​vaarattomina juustontuottajina.

Vuosia myöhemmin kuulin kuuluisan 1939 suomalaisen sotalaulun kuorolla “Nyet, Molotov” (“Ei, Molotov”) – suosittu moite Stalinin ulkoasiainkomissaari Vjatšeslav Molotoville. Suomalaiset onnistuivatkin säilyttämään itsenäisyytensä, mutta niin sanotun suomistamisen kustannuksella, mikä merkitsi tiettyjen Moskovan asettamien rajoitusten ja ehtojen noudattamista.

Liittymättömäksi jääminen (yksinkertaisesti sanottuna Natoon liittymättä jättäminen) oli suurin rajoitus liiton perustamisen jälkeen vuonna 1949. Jopa vuonna 1991, jolloin Neuvostoliitto hajosi, Suomen yleinen mielipide pysyi haaleana Nato-jäsenyyttä kohtaan.

DW:n Konstantin Eggert

Suomi on aina tehnyt merkittävää taloudellista yhteistyötä Venäjän kanssa. Se tuo suurimman osan öljystään ja kaasustaan ​​itänaapuriltaan. Venäjän valtion ydinvoimalaitosyhtiö Rosatom aikoi rakentaa sellaisen Suomeen – harvinainen hanke länsimaalle.

Jatkuva poliittisen vuorovaikutuksen ylläpitäminen Kremlin kanssa oli keskeistä Suomen politiikassa. Vielä tammikuussa Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli yksi harvoista länsimaisista johtajista, joka keskusteli ja tapasi säännöllisesti presidentti Vladimir Putinin kanssa.

Putinin nöyryytys

Mutta nykyään Helsingissä soi remix tuosta vanhasta 1939 sotakappaleesta. Suomalaiset sanovat taas “Nyet” – tällä kertaa Putinille. He ovat valmiita liittymään Pohjois-Atlantin liittoutumaan.

“Suomestuminen”, yksi kestävimmistä piirteistä toisen maailmansodan jälkeisessä Euroopan turvallisuusmaisemassa, on vanhentunut muutamassa viikossa Kremlin Ukrainan hyökkäyksen seurauksena.

Tämä on valtava poliittinen tappio Putinille. Ensimmäisestä virallisesta vierailustaan ​​Suomessa vuonna 2001 lähtien hän on panostanut paljon maan poliitikkojen ja elinkeinoelämän viljelemiseen vain nähdäkseen tämän politiikan romahtavan muutaman viikon sisällä. Symbolisesti Suomi peruutti hiljattain Rosatomin ydinvoimalaitoshankkeen

Moskovan kerrotaan nyt uhkaavan välittömästi leikata energiatoimituksiaan Suomeen. Mutta suomalaiset ovat valmiita tilapäisiin vaikeuksiin suuntautuessaan uudelleen muihin toimittajiin. Heidän pitkä kokemuksensa venäläisistä on opettanut heille, että Kreml ottaa vakavasti vain ne, jotka ovat valmiita tekemään uhrauksia ja pitämään paikkansa.

Putinin politiikka on kostautunut

Putinin sotilaallinen kiristys ei mene paremmin. Sota Ukrainaa vastaan ​​on paljastanut Venäjän armeijan säälittävän tilan. Samaan aikaan Suomen asevoimat harjoittelevat säännöllisesti Naton kanssa, heillä on kehittynyt aseistus ja ne ovat täysin yhteentoimivia allianssin armeijoiden kanssa.

Jos Kreml lisää sotilaallista läsnäoloaan yli 1 000 kilometriä pitkällä Suomen rajalla, suomalaiset voivat odottaa uusien liittolaistensa, mukaan lukien Yhdysvallat, vahvistavan puolustustaan ​​toimimalla alueelle.

Venäjän strateginen asema alueella heikkenee huomattavasti. Ruotsin tullessa seuraamaan Suomea, Itämerestä tulee käytännössä Naton takapiha. Kaliningradin alue, Puolan ja Liettuan ympäröimä Venäjän erillisalue, olisi vielä helpompi eristää, jos liitto haluaa tehdä niin.

Historiallinen ironia on väistämätön: Putin teki Naton laajentumisen vastustamisen allekirjoituspolitiikkaansa, mutta päätyi Naton joukkoihin noin 130 kilometrin päähän Pietarista. Molotov olisi ehdottomasti kiistänyt.

Leikkaus: Rob Mudge

. Mielipide: Suomi sanoo vuoden 1939 perinteensä mukaisesti “nyet” Vladimir Putinille | mielipide | D.W.
Source#Mielipide #Suomi #sanoo #vuoden #perinteensä #mukaisesti #nyet #Vladimir #Putinille #mielipide

Leave a Comment