Mitä seuraavaksi Suomelle, Ruotsin Nato-hakemukset?

Suomen ja Ruotsin historialliset hankkeet liittyä Natoon Venäjän hyökkäyksen jälkeen Ukrainaan kohtaavat tällä hetkellä Turkin vastustusta, joka uhkaa käyttää veto-oikeuttaan sotilasliiton laajentumista vastaan.

Turkin vastarinta johtuu Ankaran esittämistä syytöksistä, joiden mukaan molemmat maat suojelevat ihmisiä, jotka liittyvät sen terroristeiksi katsomiin ryhmiin, mukaan lukien Kurdistan Workers Party (PKK), ja on kiistänyt Helsingin ja Tukholman päätökset lopettaa asevienti Turkkiin vuonna 2019.

Kaikkien 30 Naton liittolaisen on hyväksyttävä turvallisuusblokin laajentuminen, ja ennen 29. kesäkuuta Madridissa pidettävää liittouman huippukokousta Turkin viranomaiset ovat lisänneet vaatimuksiaan, että Suomi ja Ruotsi lopettavat tukensa PKK:lle ja muille ryhmille. Järjestämättä tapahtumia omissa maissaan, luovuttamaan Turkin väitetyistä terrorismisyytteistä etsimät henkilöt ja poistamaan kaikki asekuljetusten rajoitukset.

Kjell Engelbrekt

Suomi ja Ruotsi neuvottelevat parhaillaan Ankaran kanssa, ja muut Naton jäsenet ovat sanoneet uskovansa ratkaisun löytyvän.

Samaan aikaan Ukrainan sota – Helsingin ja Tukholman Nato-hakemuksia käynnistänyt katalysaattori – jatkuu, venäläisten joukkojen saavuttaessa asteittain voittoja itäisellä Donbasin alueella.

RFE/RL keskusteli sotilasasiantuntijan ja Tukholman Ruotsin puolustusyliopiston professorin Kjell Engelbrektin kanssa saadakseen lisätietoa siitä, miten Suomi ja Ruotsi voisivat muuttaa Euroopan turvallisuutta ja mitä tapahtuu Ukrainan taisteluissa.

RFE/RL: Sekä Suomi että Ruotsi ovat hakeneet Nato-jäsenyyttä, mutta Turkki uhkaa tällä hetkellä estää heidän jäsenyyshakemuksensa. Mikä mielestäsi on tämän Ankaran liikkeen takana ja miten se voidaan ratkaista ennen Naton huippukokousta Madridissa 29. kesäkuuta?

Kjell Engelbrekt: Mielestäni on epätodennäköistä, että se ratkaistaan ​​ennen myöhemmin tässä kuussa pidettävää Madridin huippukokousta.

Sikäli kuin voin arvioida, miten diplomaattinen prosessi etenee, ei näytä siltä, ​​että erityisesti ruotsalaiset pystyvät ratkaisemaan tätä kysymystä Turkin kanssa yksin. Mitä tulee siihen, mikä tämän takana on, mielestäni se on hyvin vaikeaa kenellekään ulkopuoliselle [Turkish President Recep Tayyip] Erdoganin sisäpiiri tietää tarkalleen, mikä heidän laskelmansa on, mutta siellä näyttää olevan muutama pääasia.

Yksi osa on kurdi-turkkipolitiikkaa. Ruotsissa ja koko Skandinaviassa on useita poliittisia kurdiryhmiä, ja koska meillä on hyvin liberaalit sananvapauslainsäädäntö, ne voivat toimia hyvin vapaasti. Joistakin kurdipoliitikoista on tullut myös ruotsalaisia ​​poliitikkoja ja he toimivat Ruotsin poliittisessa ympäristössä. Luulen, että osa tästä on ärsyttävää ja huolestuttavaa Turkin hallitukselle ja erityisesti presidentti Erdoganille. Luulen, että he haluavat tehdä tämän tietoiseksi ruotsalaisille, että he näkevät tämän kaiken ongelmana kahdenvälisissä suhteissa ja että he haluavat heidän antavan paljon vähemmän poliittista tukea kurdeille.

Suomalaiset sotilaat osallistuvat armeijan Arrow 22 -harjoitukseen Niinisalon varuskunnassa Kankaanpäällä 4. toukokuuta.

Suomalaiset sotilaat osallistuvat armeijan Arrow 22 -harjoitukseen Niinisalon varuskunnassa Kankaanpäällä 4. toukokuuta.

Toinen osa on Ruotsin haluttomuus viedä tiettyjä aseteollisuuden tuotteita Turkkiin. Erikseen, mutta siihen liittyvänä, meillä on myös Erdogan, joka haluaa Nato-maiden – mutta erityisesti Yhdysvaltojen – tekevän yhteenvedon Turkkiin suuntautuvasta viennistä, erityisesti F-35-koneiden hankkimisesta. [fighter jets] tai sopimus uudesta F-16:sta [fighter jets]. Ymmärtääkseni siitä keskustellaan ja tarkastellaan intensiivisemmin juuri nyt Yhdysvaltain kongressissa, ja amerikkalaisten ja turkkilaisten välillä näyttää tapahtuvan jonkin verran edistystä. Joten juuri nyt tämä arvoitus saattaa olla ratkaistu, mutta se kestää todennäköisesti kauemmin kuin Madridin huippukokous.

RFE/RL: Luuletko siis, että Nato pystyy julistamaan, että Ruotsi ja Suomi ovat tulossa jäseniksi huippukokouksessa, vaikka ne eivät voikaan hyväksyä niitä täysin?

Engelbrekt: Ymmärrämme, että se saattaa olla hieman liian kaukana muodollisen prosessin kannalta. Uskon kuitenkin, että huippukokouksessa ilmaistaan ​​jonkin verran tukea. Olemme nähneet sen jo Yhdysvaltojen puolelta, ja uskon, että myös muita maita tulee mukaan [support of their applications in] Madrid.

Ehkä järjestetään erilliset lehdistötilaisuudet, joissa periaatteessa kaikki Euroopan unionin maat ilmaisevat tukensa, mikä puolestaan ​​lisää Turkkia perääntymään. Tämä on siis todennäköisin skenaario, mutta olisin yllättynyt, jos he pystyisivät ratkaisemaan tämän ennen huippukokousta.

RFE/RL: Yhteenvetona, meidän ei pitäisi olettaa, että tämä on tehty sopimus?

Engelbrekt: Valmis sopimus on luultavasti hieman liian voimakas, mutta odotan, että tämä ratkeaa myöhemmin tänä vuonna.

RFE/RL: Katsoessani kohti mahdollista tulevaisuutta, jossa Suomi ja Ruotsi ovat molemmat Naton jäseniä, miten se muuttaa asioita Itämeren alueella ja kunkin maan suhdetta Moskovaan?

Engelbrekt: Turvallisuustilanteen osalta lainaan erään amerikkalaisen kollegan kertomaa minulle noin 10 vuotta sitten, eli “olemme kyllästyneet suunnittelemaan Ruotsin ympärillä”.

Uskon, että Nato-maiden on paljon helpompaa suunnitella ja saada jonkinlainen lujittaminen Itämeren turvallisuusympäristössä Suomen ja Ruotsin liittyessä. Sotilassuunnittelijat kertovat minulle, että Ruotsi ja Suomi ovat tehneet suuren osan suunnittelustaan ​​tavallaan pohjoinen-eteläsuuntaisella tavalla näiden kahden maan maantieteellisen sijainnin vuoksi. Nyt koko Pohjoismaiden ja Baltian alue voi siirtyä itä-länsi-sotilaallisen suunnittelun tekemiseen, mikä helpottaa toimintaasi paljon eri asioita rajojen partioinnista taistelukoneilla aina strategisen syvyyden turvaamiseen kaikenlaiselle sotilasjoukkojen sijoittamiselle.

RFE/RL: Entä Moskovan poliittinen seuraus Helsingille ja Tukholmaan?

Engelbrekt: Alueen tarkkailijoille ei ole yllätys, että suomalaiset pystyivät kääntymään paljon nopeammin kuin ruotsalaiset. Neuvostoliitto määräsi Suomelle sotilaallisen liittoutumattomuuden toisen maailmansodan päätyttyä. Joten he eivät olleet sitoutuneet sotilaalliseen sitoutumattomuuteen, puhumattakaan puolueettomuudesta. Mutta meille ruotsalaisille se on pidempi historia, sillä maa on ollut sotilaallisesti liittoutumaton 200 vuotta. Joten se on jopa osa monien ruotsalaisten identiteettiä ja se vaikeuttaa nopeaa muutosta.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden pitää puheen Suomen presidentti Sauli Niinistön ja Ruotsin pääministeri Magdalena Anderssonin rinnalla Valkoisessa talossa 19. toukokuuta.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden pitää puheen Suomen presidentti Sauli Niinistön ja Ruotsin pääministeri Magdalena Anderssonin rinnalla Valkoisessa talossa 19. toukokuuta.

Ruotsilla oli aiemmin argumentti, ettei sen pitäisi liittyä Natoon, koska se lisäisi Suomeen kohdistuvaa geopoliittista ja geostrategista painetta Venäjältä. Nyt väite kääntyy ympäri: Jos emme liity niihin Nato-jäsenyyteen, heikentäämme itse asiassa Suomen turvallisuutta. Joten nyt on näkemys, että meidän ei pitäisi liittyä vain oman, vaan myös Suomen vuoksi.

Menneisyyden ulkopoliittisten kokemusten perusteella mielestäni paras skenaario on, että suomalaiset ja presidentti Sauli Niinistö pystyvät edelleen puhumaan suoraan venäläisten kanssa. Uskon myös, että on Ruotsin, Suomen ja myös Venäjän etujen mukaista pitää Pohjoismaat suhteellisen matalan jännitteen alueena. Ruotsilla tai Suomella ei ole kiinnostusta perustaa joukkoa sotilastukikohtia tai siirtää raskaita sotilaskalustoa lähelle rajaa. Venäjän puolella heidän pitäisi tuntea samoin.

Tällä hetkellä venäläiset ovat hieman kaksijakoisia tämän suhteen. [President Vladimir] Putin itse sanoi, että niin kauan kuin Ruotsin tai Suomen alueelle ei sijoiteta sotilasvarusteita tai tukikohtia, rinnakkaiselo voi jatkua suhteellisen normaalisti.

Muutama päivä sen jälkeen puolustusministeri Sergei Shoigu ilmoitti, että Venäjän läntiseen sotilaspiiriin avautuu 12 uutta sotilasasemaa. Nähtäväksi jää, miten nuo postaukset varustetaan ja onko niiden avaaminen enemmänkin muodollisuus vai käytetäänkö niitä turvatilanteen lisäämiseen.

Saksan liittokansleri Olaf Scholz (keskellä) toivottaa Suomen pääministeri Sanna Marinin (vasemmalla) ja Ruotsin pääministeri Magdalena Anderssonin (oikealla) tervetulleeksi tapaamiseen Berliinin lähellä 3. toukokuuta.

Saksan liittokansleri Olaf Scholz (keskellä) toivottaa Suomen pääministeri Sanna Marinin (vasemmalla) ja Ruotsin pääministeri Magdalena Anderssonin (oikealla) tervetulleeksi tapaamiseen Berliinin lähellä 3. toukokuuta.

RFE/RL: Vaihdetaan aihe nyt Ukrainaan, mikä on arviosi asioiden nykytilasta? Venäjä saavuttaa tasaisia ​​voittoja Donbasissa, mutta pystyvätkö ne pitämään nämä uudet alueet ja pitäisikö meidän odottaa Ukrainan vastahyökkäystä jossain vaiheessa?

Engelbrekt: Mielestäni se on tärkeä asia Ukrainan puolelle.

Venäjä ilmoitti helmikuussa ennen hyökkäystään tunnustavansa virallisesti kahden niin sanotun kansantasavallan Donetskin ja Luhanskin hallintoalueet ja yrittävänsä valloittaa ne. Joten jos olisin Kiovassa juuri nyt, voisin asettaa etusijalle asemani vahvistamisen etelässä ja jos teen vastahyökkäykset, tekisin ne siellä. Joten kysymys on Ukrainan puolen prioriteeteista – sotilaallisista ja poliittisista.

Tulevaisuudessa työvoimaongelmat ovat suuria sekä Kiovassa että Moskovassa. Jokaisen armeijan joukot ovat lopussa, mutta moraali Ukrainan puolella näyttää edelleen olevan erittäin korkea. Joten uskon, että ukrainalaisten on mahdollista kouluttaa uusia joukkoja ja siirtää ne sisään. Mutta se näyttää olevan venäläisille vaikeampi haaste, varsinkin pidemmällä aikavälillä. Mielestäni moraali on todella alhainen Venäjän puolella. Jos länsimaisen sotatarvikkeen toimitukset ukrainalaisille jatkuvat, heillä saattaa jossain vaiheessa olla keinot haastaa Venäjän asemat.

Mutta jälleen kerran, mielestäni se on heille prioriteettikysymys. He luultavasti yrittäisivät tuhota Venäjän joukot pohjoisessa ja sitten he haluaisivat siirtyä Khersoniin ja sen ympäristöön etelässä ennen kuin he tekevät liikkeen Luhanskiin ja Donetskiin, missä näyttää olevan myös syvä poliittinen sitoutuminen Moskovasta. vangitsemaan ja pitämään nämä asemat.

Tämä haastattelu on muokattu ja tiivistetty selvyyden vuoksi.

.Mitä seuraavaksi Suomelle, Ruotsin Nato-hakemukset?
Source#Mitä #seuraavaksi #Suomelle #Ruotsin #Natohakemukset

Leave a Comment