Miten ilmastonmuutos on lämmittänyt Suomen talvia 1960-luvulta lähtien | Uutiset

Kahden 30 vuoden jakson vertailu osoittaa, että talvilämpötilat ovat nousseet selvästi kaikkialla Suomessa.

Etäluisteluradan siivous Jyväsjärvellä Jyväskylässä tammikuussa 2019. Kuva: Jarkko Riikonen/Yle

Viime joulukuu oli tavallista kylmempi. Ilmatieteen laitoksen mukaan kuukausi oli paikoin rannikkoasemilla poikkeuksellisen kylmä. Joulukuu on Suomessa näin kylmä vain kerran kymmenessä vuodessa.

Tammikuun toisella viikolla hieman hiustenkuivaaja länsituulet toivat sulamisen. Ja viime kesäkuu oli poikkeuksellisen kuuma, ja kaikkien aikojen korkeimmat keskilämpötilat mitattiin osissa Pohjois-Suomea.

Ilmastonmuutosta ei kuitenkaan mitata yksittäisillä päivillä, kuukausilla tai edes vuosilla. Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n ohjeiden mukaan ilmastotilastot on laskettava vähintään 30 vuoden säätilastoista.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Suomen keskilämpötila on noussut noin kaksi astetta 1880-luvulta lähtien. Kuva: Kalevi Rytkölä / Yle

IMF pitää myös kolmen vuosikymmenen ajanjaksoa riittävän pitkänä perusvaihteluiden havaitsemiseen. Vuoden 2021 tiedot ovat vielä analysoitavina, joten sen viimeisin vertailujakso on 1991-2020. Jokainen 30 vuoden tietojoukko sisältää noin 2 700 päivää.

Tilastojen mukaan vuoden keskilämpötila on Suomessa noussut noin kaksi astetta 1880-luvulta nykypäivään.

1991-2020 huomattavasti lämpimämpi kuin 1961-90

yle meteorologi Anne Borgstrom on kerännyt vertailutietoa Suomen talvilämpötiloista kahdelta viimeiseltä 30 vuoden ajalta, ja tulokset ovat selkeitä. Viimeisin ajanjakso, 1991-2020, oli huomattavasti lämpimämpi kuin 1961-1990.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Kuvia Helsingin Rautatientorista tammikuussa 2013 ja tammikuussa 2020. Kuva: Sakari Kiuru, Anne Pietarinen

Esimerkiksi Helsingissä vuosien 1961 ja 1990 alhaisimpia lämpötiloja koskeva tutkimus osoittaa, että noiden 30 vuoden aikana oli yhteensä 192 vuorokautta ja alimmillaan -12 ja -14 astetta. Seuraavalla ajanjaksolla (1991-2020) tällaisten päivien määrä väheni 103:een.

Samaan aikaan alimmillaan pakkaspäiviä oli aiemmin hieman yli 300, mutta viimeisen 30 vuoden aikana se nousi yli 400:aan. Toisin sanoen lämpimiä päiviä oli paljon enemmän.

Keski-Suomen Jyväskylässä on samanlainen trendi kuin Helsingissä. Nollan yläpuolella pysyvien päivien määrä on lisääntynyt dramaattisesti. Nollan ja kahden asteen välisten päivien määrä on lisääntynyt yli 100:lla. Kun lumipalloon soveltuvia päiviä oli vuosina 1961-1990 vain 77, niin seuraavan 30 vuoden aikana niitä oli 182.

Ennätyskylmät päivät Suomen Lapissa

Oulussa, Pohjois-Suomessa, oli useita kylmiä päiviä vuosina 1961-1990. 136 päivän alin lämpötila oli -24 ja -26 välillä. Viimeisimmällä vertailujaksolla tällaisia ​​päiviä oli vain 68.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Vanha Ilmatieteen laitoksen sääasema Sodankylän Vuotson kylässä maaliskuussa 2018. Kuva: huutokaupat.com

Suomen Lapin Sodankylässä -6 ja -8 välisiä talvilämpötiloja pidetään melko leudoina. Näiden päivien määrä on noussut 134:stä 227:ään.

Sen sijaan Sodankylässä kolmen viime vuosikymmenen perustiedot osoittavat yhden erittäin kylmän päivän -46 ja -48 asteen välillä ja kaksi päivää -48 ja -50 asteen välillä. Vuosien 1961-90 materiaali ei sisällä niin kovia pakkasia.

Kuten Borgström huomauttaa, ilmastonmuutos tuo mukanaan paitsi lauhkeamman sään myös lisää äärimmäisyyksiä.

Miten ilmastonmuutos on lämmittänyt Suomen talvia 1960-luvulta lähtien | Uutiset

Source#Miten #ilmastonmuutos #lämmittänyt #Suomen #talvia #1960luvulta #lähtien #Uutiset

Leave a Comment