Miten NATO muuttuu, jos Suomi ja Ruotsi liittyvät jäseniksi

Venäjän hyökkäys Ukrainaa vastaan ​​on ajanut Suomen ja Ruotsin hakemaan jäsenyyttä Pohjois-Atlantin liittoon (NATO), mikä on nopeuttanut liittymistä transatlanttiseen allianssiin, jos poliittiset esteet voidaan voittaa. Niiden liittyminen laajentaisi dramaattisesti Naton rajaa Venäjän kanssa ja merkitsisi geopoliittisen kilpailun entisestään juurtumista.

Mitä tapahtuu?

Lisää asiantuntijoiltamme

Suomen ja Ruotsin hallitukset hakivat muodollisesti jäsenyyttä 18. toukokuuta ja aloittivat intensiivisen diplomaattisen prosessin, jonka myötä maat voivat liittyä Natoon kuukausien kuluessa. Kannattajat toivovat saavansa vauhtia Naton vuosittaisen huippukokouksen ympärille, tänä vuonna 28.-30. kesäkuuta Madridissa, jossa allianssin johtajat tapaavat keskustellakseen Ukrainan sodasta, Kiinan kasvavasta vaikutusvallasta ja uudesta strategisesta konseptista. ”Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on kaikin puolin yksiselitteinen asia. Se on win-win-ehdotus Itämeren alueelle, liittoutumalle ja Euroopan turvallisuudelle”, kirjoittaa Suomen entinen pääministeri Alexander Stubb. “Hakijat eivät saa tämän enempää Nato-yhteensopivuutta.”

Enemmän:

NATO (Pohjois-Atlantin sopimusjärjestö)

Suomalainen

Ruotsi

Puolustus ja turvallisuus

Venäjä

Kahden Pohjoismaan, kuten kaikkien ehdokkaiden, on täytettävä poliittiset, taloudelliset ja sotilaalliset vaatimukset ja osoitettava, että ne noudattavat kaikkia vuoden 1949 Washingtonin sopimuksessa, liiton peruskirjassa, asetettuja politiikkoja ja periaatteita.

Jäsenyyden myöntäminen edellyttää kaikkien 30 nykyisen Naton jäsenmaan hallitusten allekirjoittamista ja ratifiointia Suomen ja Ruotsin ns. liittymispöytäkirjat. Yhdysvalloissa tämä vaatii presidentin allekirjoituksen ja kahden kolmasosan senaatin hyväksynnän. Presidentti Joe Bidenin ja kongressin odotetaan tukevan prosessia nopeasti.

Mitkä ovat esteet?

Merkittävimmän esteen on nostanut Turkki. Ankara vaatii Helsinkiä ja Tukholmaa luopumaan tukemisestaan ​​Syyrian kurdimilitanttiryhmälle, Kansansuojeluyksiköille (YPG). YPG, jota myös Yhdysvallat ja muut Naton jäsenet tukivat, auttoi kukistamaan itse julistautuneen Islamilaisen valtion Syyriassa, mutta Turkki pitää ryhmää ja sen väitettyjä siteitä Kurdistanin työväenpuolueeseen (PKK) terroriuhkana. Diplomatia umpikujaan johtavan ratkaisun välittämiseksi jatkuu.

Lisää asiantuntijoiltamme

Ovatko he valmiita liittymään?

Suomi ja Ruotsi ovat työskennelleet allianssin kanssa lähes kolmekymmentä vuotta, ja niitä pidetään laajalti kykenevinä turvallisuuskumppaneina. He liittyivät Naton rauhankumppanuusohjelmaan vuonna 1994 ja molemmat lisäsivät henkilöstöä Naton johtamiin operaatioihin Afganistanissa, Balkanilla ja Irakissa. Vuonna 2014 heistä tuli kaksi kuudesta Enhanced Opportunity -kumppanista, ja sen jälkeen he ovat työskennelleet parantaakseen armeijansa kykyä toimia Naton joukkojen kanssa. Ruotsi isännöi äskettäin yli tusinaa Naton liittolaista ja Suomea Itämerellä järjestettävässä suuressa meriharjoituksessa BALTOPS 22.

Mitkä olisivat jäsenyyden turvallisuusvaikutukset?

Suomen ja Ruotsin jäsenyyden odotetaan vahvistavan liiton itäsiipeä ja sen yhteistä puolustusta Pohjois-Euroopassa. Ehkä merkittävin vaikutus olisi Naton ja Venäjän välisen rajan venyminen. Suomen tuominen yli kaksinkertaistaisi pituuden ja lisäisi rajaa noin 800 mailia. Ja Suomi ja Ruotsi yhdessä laajentaisivat merkittävästi allianssin läsnäoloa Itämerellä ja napapiirillä.

Enemmän:

NATO (Pohjois-Atlantin sopimusjärjestö)

Suomalainen

Ruotsi

Puolustus ja turvallisuus

Venäjä

Ennen hyökkäystään Ukrainaan vuoden 2022 alussa Venäjä kritisoi voimakkaasti Yhdysvaltoja ja liittoutuneiden johtajia Naton laajentumisesta kylmän sodan jälkeen entiseen Neuvostoliittoon ja vaati heiltä sitovia turvallisuustakuita, mukaan lukien pysyvää uusien jäsenmaiden kieltämistä. Presidentti Vladimir Putin sanoi viime viikkoina, että Suomen ja Ruotsin jäsenyyshakemukset “eivät muodosta suoraa uhkaa Venäjälle”, mutta hän on varoittanut molempia maita ryhtymästä Naton joukkojen tai kaluston tukikohtiin. Ruotsin johtajat ovat ilmoittaneet, etteivät he halua isännöidä Naton omaisuutta; Suomi ei ole vielä ilmoittanut mieltymyksiään. Naapurina oleva Norja, Naton jäsen, sallii liittolaisten pääsyn harjoituksiin, mutta ei salli pysyviä laitoksia tai ydinaseita.

Ehdotetun laajennuksen odotetaan lisäävän turvallisuutta Baltian maille, jotka ovat olleet NATO:n jäseniä vuodesta 2004 ja joiden puolustussuunnittelijat ovat pitkään olleet huolissaan siitä, että Venäjä voisi kaapata Suomen ja Ruotsin saaret Itämerellä, erityisesti Gotlannin, ja käyttää niitä tukikohtana laukaisuun. hyökkäyksiä alueitaan vastaan. Jotkut länsimaiset sotilasanalyytikot ovat sanoneet, että Nato tarvitsee lähes varmasti perustamisoikeudet Suomeen ja Ruotsiin puolustaakseen Baltian maita. Baltian maiden johtajat tukevat voimakkaasti Pohjoismaiden liittymistä ja jatkavat muiden liittouman jäsenmaiden painostamista lisäämään Naton sotilaallista toimintaa omissa maissaan.

Suomen ja Ruotsin tuomisen yhteen uskotaan myös vahvistavan Naton pelotevaikutusta arktisella alueella, jolla Venäjä on investoinut voimakkaasti kaupalliseen ja sotilaalliseen infrastruktuuriin. Suomen ja Ruotsin liittyminen toisi kaikki arktiset valtiot Venäjää lukuun ottamatta Natoon, jolloin liittoutuma voisi jatkaa johdonmukaisempaa strategiaa alueella.

.Miten NATO muuttuu, jos Suomi ja Ruotsi liittyvät jäseniksi
Source#Miten #NATO #muuttuu #jos #Suomi #Ruotsi #liittyvät #jäseniksi

Leave a Comment