Näkökulma: Suomen liiton aika on käsillä, jotta emme taistele yksin kuten ukrainalaiset


Suomen tulee päivittää turvallisuuspolitiikkaansa tosiseikkoja vastaavaksi. Se tarkoittaa liittymistä Naton turvallisuustakuisiin, kirjoittaa politiikkatoimittaja Jari Hanska.

Venäjän laiton ja laajamittainen hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ​​on muuttanut peruuttamattomasti Euroopan turvallisuusjärjestelmää.

tasavallan presidentti Sauli Niinisto muotoili asian perjantaina sanomalla, että Venäjä oli rikkonut Euroopan turvallisuusmääräystä. Samalla se on hitsannut lännen yhteen.

Olemme tällä hetkellä keskellä historiallista mullistusta. Emme vielä näe, miltä uusi turvallisuusympäristö Euroopassa tulee näyttämään. Valitettavasti halu, että Eurooppa jatkaisi kulkuaan paremman, demokraattisemman ja voimakkaamman kansalaisen suuntaan, on osoittautunut vain toiveeksi.

ulkoministeri Pekka Haavisto (vihreä) Ylen Ykkösaam-ohjelmassa lauantaina kuvaili kuinka palata ajassa taaksepäin nyt.

– Kun Venäjän sota alkoi, monet sanoivat rautaesiripun laskeutuneen Eurooppaan, Haavisto sanoi./p>

Naton kannat muuttuvat

Monille on vasta nyt käynyt selväksi, ettei Naton ulkopuolella ole vastaavia turvallisuustakuita. Euroopan unionin kanssa on tietysti rakennettu tällaista yhteistä turvallisuutta ja solidaarisuutta, mutta sillä ei ole samaa sotilaallista voimaa, koska Nato on eurooppalainen turvallisuusratkaisu.

Ukraina liittyi Naton kumppanuusohjelmaan vuonna 2020. suomeksi ja ruotsiksi. Naton 5 artiklan turvallisuustakuut koskevat kuitenkin vain täysjäseniä. Ukraina on kokenut sen katkerasti.

– He taistelevat yksin, presidentti Niinistö sanoi tiedotustilaisuudessa perjantaina.

Puolustusvarusteita, suoraa taloudellista tukea ja erityisesti länsimaista tiedustelupalvelua on tietysti virtannut Ukrainaan. Sotilaallista valtaa sitä vastoin ei ole tullut eikä ilmeisesti tulekaan. On väärin, että Ukraina maksaa näin raskaan hinnan siitä, ettei se pääse Natoon.

Kaikki tämä on näkynyt Nato-keskustelussa Suomessa. Olen seurannut poliittista keskustelua parlamentissa viime viikolla. Yksi Venäjän käynnistämän sodan sivuvaikutuksista on muutos suomalaisten käsityksissä Nato-jäsenyyden merkityksestä.

Aiemmin Nato-vaihtoehtoa kannattanut Harkimo halusi Suomen liittyvän Natoon mahdollisimman pian.

Kokoomus on puhunut avoimesti jäsenyyden puolesta jo pitkään. Vihreissä käydään jatkuvaa keskustelua, mm Atte Harjanne , parlamenttiryhmän puheenjohtaja (vihreä) tunnetaan Nato-mielisenä. Kansallinen keskuspankki on pitkään tukenut Suomen Nato-jäsenyyttä. Ainakin sen mukaan Jussi Halla-aho ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, halutaan syvällinen Nato-keskustelu.

Myös kansalaiset ovat olleet huolissaan. Maanantaina käynnistetty kansalaisaloite Suomen Nato-jäsenyydestä keräsi tarvittavat 50 000 allekirjoitusta jo lauantaina.

Toisin sanoen ihmiset pakottavat parlamentin käsittelemään Nato-kysymystä. Tietenkin olisi ollut toivottavaa, että aloite olisi tullut ulko- ja turvallisuuspoliittiselta johdolta.

pääministeri ulkoministerin sijaan. Suomen ulkopoliittiselta johdolta on uutisoitu, että Suomea ei uhkaa akuutti uhka, eikä nyt ole Nato-jäsenyyden aika.

Ajatuksena on, että Suomi on valinnut ulko- ja turvallisuuspolitiikalleen pitkän tähtäimen strategian. Naton vaihtoehdolla on tässä keskeinen rooli. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan optiosta on kuitenkin tullut jopa absoluuttinen arvo.

Joten tätä strategiaa ei pitäisi muuttaa keskellä akuuttia kriisiä, väite kuuluu. Kriisissä tuo strategia on Haaviston sanoin ”koetyötä”. Tämän kriisin opetuksia voidaan hyödyntää Nato-keskustelussa, kun sen aika tulee.

Milloin se aika on? Tämä on mielestäni heikko kohta ulkopoliittisen johtajuutemme aivoriihissä. Nykyinen kriisi voi kestää kauan. Todella pitkään. Tämä kriisi ei alkanut Venäjän hyökkäyksestä torstaiaamuna, vaan Venäjän laittomasta Krimin miehittämisestä ja Itä-Ukrainan sodasta vuonna 2014.

Strategiaa on voitava muuttaa ja päivittää tarpeen mukaan. Näin parlamentti näyttää toimivan esimerkiksi aseiden viennin osalta. Siinä useat osapuolet vaihtoivat kantoja yhdessä päivässä. Samoin korkokriisin aikana strategia muuttui todellisuuden muuttuessa ympärillämme.

Ankkurit länteen

mahdollisesti jo muodostunut. Sitä muotoillaan nyt tiukasti.

Siinä järjestyksessä puhtaasti suomalaiseen toiveajatteluun perustuvalle Nato-vaihtoehdolle ei ehkä enää ole tilaa. Siksi meidän tulee tehdä kaikkemme sitoaksemme Suomen kiistattomaan osaan länttä.

Presidentti Niinistö sanoi perjantaina, että Suomi tiivistää yhteyksiään Natoon niin sanotun MSI-järjestelmän kautta. Se on taas askel lähempänä. Riippumatta siitä, kuinka lyhennämme askeleemme, vain viimeinen askel voidaan ottaa nyt. Hän, jonka kanssa meidän ei tarvitsisi taistella yksin.

Kun sumu ympärillemme laskeutuu ja uusi status quo astuu Eurooppaan, olisi toivottavaa, että ankkuroimme länteen kaikin mahdollisin keinoin.

Euroopan unionin jäsenyyden lisäksi suurin mahdollinen ankkuri on sotilasliitto NATO. Vain se näyttää luovan todellisen sotilaallisen pelotteen Neuvostoliiton kunniasta haaveilevalle diktaattorille. 19:48 Suomen Nato-kumppanuus syvenee – Niinistö: ”Yhteisyys yllätti Venäjän” 25.02. 18:09


Seuraa ja tykkää meistä:

fb-jakokuvake
PinShare

Näkökulma: Suomen liiton aika on käsillä, jotta emme taistele yksin kuten ukrainalaiset
Source#Näkökulma #Suomen #liiton #aika #käsillä #jotta #emme #taistele #yksin #kuten #ukrainalaiset

Leave a Comment