NATO toivottaa tervetulleeksi Suomen ja Ruotsin

Artikkelin sisältö

Venäjän provosoimaton hyökkäys Ukrainaan ja julma hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ​​on mullistanut aikoinaan vakaan Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin ja nopeuttanut suuresti Ruotsin ja Suomen integraatiota Pohjois-Atlantin liittoon.

Mainos 2

Artikkelin sisältö

Kylmän sodan kynnyksellä Naton perusti vuonna 1949 länsimaiden liittouma, mukaan lukien Kanada, torjumaan Neuvostoliiton aiheuttamaa kasvavaa turvallisuusuhkaa. Ja vuosikymmeniä liittoutuma onnistui estämään Neuvostoliiton (ja myöhemmin Venäjän) aggression Länsi-Euroopassa.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 on kuitenkin aiheuttanut Euroopassa massiivisia tuhoja ja kuolemantapauksia, joita ei ole nähty toisen maailmansodan jälkeen. Epäilemättä konflikti osoittaa jatkuvan tarpeen kollektiivisille turvallisuusjärjestelyille.

Puheessaan Hudson-instituutissa Washington DC:ssä Naton apulaispääsihteeri Mircea Geoana selitti, että kollektiivinen turvallisuus on edelleen strateginen välttämättömyys. “Edes Yhdysvallat yksin ei pysty vastaamaan joihinkin kohtaamiimme globaaleihin haasteisiin”, Geoana julisti 11. toukokuuta pitämässään puheessa. Kansainvälisten haasteiden edessä “on hyvä olla ystäviä”, Naton virkamies julisti.

“Venäjän käynnistämä sota viatonta Ukrainaa vastaan ​​ei aiheuta vain niin paljon kärsimystä ja tappioita ukrainalaisille, jotka puolustavat maataan rohkeasti, vaan se on myös suuri shokki globaalille järjestelmälle, kansainväliselle järjestelmälle, kansainväliselle voimatasapainolle. Geoana väitti. “Joten tästä syystä katsomme Natossa tätä konfliktia vakavimpana turvallisuuskriisinä Euroopassa sukupolvien ajan, mutta myös katalysaattorina.”

Suomen ja Ruotsin tekemät päätökset hakea Nato-jäsenyyttä ovat looginen lopputulos asteittaisesta prosessista, joka on vähitellen tuonut yksitoista liittoutumatonta valtiota muodollisemman suhteen kynnykselle maailman menestyneimmän liittoutuman kanssa.

mainos 3

Artikkelin sisältö

Naton verkkosivuilla 18.5.2022 julkaistun julkaisun mukaan Suomi ja NATO “jakavat yhteiset arvot, käyvät avointa ja säännöllistä poliittista vuoropuhelua ja tekevät laajaa käytännön yhteistyötä”, mukaan lukien rauhanrakentamista tukevat operaatiot ja yhteistoiminta sotaharjoitukset.

1990-luvulla oli sekä vanhan kylmän sodan päättyminen että NATOn, Suomen ja Euroopan tiiviimmän yhteistyön alkaminen. Esimerkiksi vuonna 1994 Suomi liittyi Partnership for Peace -ohjelmaan. PFP:tä kuvataan Naton verkkosivuilla “käytännön kahdenvälisen yhteistyön ohjelmaksi yksittäisten euroatlanttisten kumppanimaiden ja Naton välillä”. Ohjelman tavoitteena on “lisätä vakautta, vähentää rauhaan kohdistuvia uhkia ja rakentaa vahvempia turvallisuussuhteita yksittäisten euroatlanttisten kumppanien ja Naton välillä sekä kumppanimaiden välillä.”

Lisäksi Suomi liittyi Euro-Atlantic Partnership Counciliin vuonna 1997. Nato kuvailee neuvostoa “monenväliseksi vuoropuhelufoorumiksi, joka kokoaa yhteen kaikki euroatlanttisen alueen liittolaiset ja kumppanimaat”.

Suomesta on 1990-luvulta lähtien tullut yksi Naton arvostetuimmista kumppaneista osallistumalla aktiivisesti Naton johtamiin operaatioihin, mukaan lukien operaatiot Afganistanissa ja Balkanilla. Lisäksi Suomi on tehnyt tiivistä yhteistyötä allianssin kanssa yhteentoimivuuden varmistamiseksi.

Suomen tavoin Ruotsi liittyi rauhankumppanuusohjelmaan vuonna 1994 ja Euroatlanttisen kumppanuusneuvostoon vuonna 1997. Ja Naton verkkosivuilla todetaan, että Ruotsi on ollut “yksi Naton aktiivisimmista kumppaneista” vuosien ajan, ja se on osallistunut mm. Naton johtama Resolute Support -operaatio Afganistanissa ja Kosovon joukot Kosovossa.

mainos 4

Artikkelin sisältö

berliinin kokous

Naton jäsenmaiden ulkoministerit sopivat aiemmin tällä viikolla Berliinissä keskustelevansa Venäjän aggressiosta. Yhden tapaamisen jälkeen 15. toukokuuta Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock pitivät yhteisen tiedotustilaisuuden.

Brysselistä etänä esiintynyt Stoltenberg paljasti, että kokousta edeltävänä iltana “Suomi ja Ruotsi tiedottivat ministereille mahdollisista Nato-hakemuksistaan”. Ja hän painotti, että jos he liittyvät Natoon silloin, se on historiallinen hetki Euroopalle, Suomelle, Ruotsille, Natolle ja koko transatlanttiselle siteelle.

Stoltenberg väitti, että heidän jäsenyytensä “lisäisi yhteistä turvallisuuttamme, osoittaisi, että Naton ovi on auki ja että aggressio ei kannata”.

Baerbock teki myös selväksi, että Saksa kannattaa Ruotsin ja Suomen liittymistä. “Ei voi olla epäilystäkään siitä, että Ruotsi ja Suomi ovat valmiita liittymään poliittisesti ja sotilaallisesti”, Saksan ulkoministeri sanoi. – Molemmat maat osallistuvat jo Naton tehtäviin. Heidän liittymisensä vahvistaa liittoumaamme entisestään.

Kanadan ulkoministeri Melanie Joly osallistui Naton ulkoministerikokouksiin Berliinissä. Hän ilmaisi myös vahvan tukensa Ruotsin ja Suomen Nato-hakemuksille.

Kokousten päätyttyä 16. toukokuuta Joly kertoi toimittajille: “Kanada ei kannata vain liittymistään, sanoisin myös näiden maiden nopeaa liittymistä, koska uskomme, että ne ovat nettohyöty allianssille.”

mainos 5

Artikkelin sisältö

vastalause

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ei kuitenkaan suhtaudu myönteisesti Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksiin. Turkin voimamies syyttää Pohjoismaita kurdimilitanttien – nimittäin Kurdistanin työväenpuolueen – suojelemisesta. Turkki luokittelee puolueen terroristijärjestöksi.

Nato on konsensuspohjainen organisaatio, mikä tarkoittaa, että Turkki voi estää Ruotsin ja Suomen liittymisen liittoumaan. Muut Naton jäsenmaat kuitenkin painostavat Erdogania merkittävästi, mikä saattaa muistuttaa häntä Turkin terrorismin epätasaisesta ennätyksestä.

2010-luvun puolivälissä ja loppupuolella Irakin ja Syyrian islamilainen valtio kävi kansanmurhasotaa Irakissa ja Syyriassa. ISIS-militantit eivät vain käyttäneet Turkkia kauttakulku-/toimituskeskuksena, vaan he pääsivät myös kansainväliseen rahoitusjärjestelmään turkkilaisten pankkien kautta. Lisäksi ISIS:n rahoittajat ovat edelleen läsnä Turkissa.

9. toukokuuta 2022 Yhdysvaltain valtiovarainministeriön ulkomaan omaisuuden valvontavirasto nimesi viiden ISIS-rahoitusohjaajan verkoston, joka toimii useissa maissa, mukaan lukien Turkissa. Yhdysvaltain valtiovarainministeriön verkkosivuilla julkaistun lausunnon mukaan viidellä nimetyllä henkilöllä “on ollut keskeinen rooli ääriainesten matkustamisen helpottamisessa Syyriaan ja muille alueille, joilla ISIS toimii”.

Valtiovarainministeriö väittää, että verkosto “on myös suorittanut rahansiirtoja tukeakseen Isisin ponnisteluja Syyriassa sijaitsevilla pakolaisten leireillä keräämällä varoja Indonesiasta ja Turkista, joista osa on käytetty lasten salakuljetukseen leireiltä ja niiden toimittamiseen Isisin ulkomaalaiset taistelijat mahdollisina värvättyinä.”

mainos 6

Artikkelin sisältö

väliaika

Kun Suomi ja Ruotsi ilmoittivat harkitsevansa Natoon liittymistä, Venäjä uhkasi Pohjoismaita. Ukrainan hyökkäyksen valossa on oikeutettu huoli siitä, että Putinin hallinto saattaa hyökätä Natoon pyrkiviä jäseniä vastaan, erityisesti Suomea vastaan, jolla on yhteinen raja Venäjän kanssa 1 340 kilometriä.

“Olemme myös tietoisia siitä, että Suomi ja Ruotsi ovat tietysti huolissaan siirtymäkaudesta siitä, kun he ovat hakeneet liittymistä ja kaikki kansalliset parlamentit ovat ratifioineet liittymispöytäkirjan”, Naton pääsihteeri sanoi tiedotustilaisuudessa 15. toukokuuta. “Yritämme nopeuttaa tätä prosessia niin paljon kuin mahdollista.”

Lisäksi Stoltenberg totesi, että “tutkimme tapoja antaa turvallisuustakuita, mukaan lukien lisäämällä Naton läsnäoloa alueella, Baltian alueella, Suomessa ja Ruotsin ympäristössä.”

Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat tarjonneet turvatakuita Ruotsille ja Suomelle hakuprosessin aikana.

Viralliset hakemukset

Aamulla 18. toukokuuta Ruotsi ja Suomi jättivät virallisesti Nato-hakemuksensa. Stoltenberg sopi sitten yhteistapaamisesta Suomen Natoon akkreditoidun suurlähettilään Klaus Korhosen ja Natoon akkreditoidun Ruotsin suurlähettilään Axel Wernhoffin kanssa.

Valmisteluissa huomautuksissa Naton pääsihteeri suhtautui “lämmöllä” heidän hakemuksiinsa ja vähätteli mahdollisia esteitä niiden liittymiselle. “Olemme päättäneet työskennellä kaikkien asioiden läpi ja tehdä nopeat johtopäätökset”, hän sanoi viitaten peitettynä Turkin vastalauseisiin.

“Kanada tukee voimakkaasti Suomen ja Ruotsin päätöstä hakea Nato-jäsenyyttä”, pääministeri Justin Trudeau totesi virallisessa lausunnossa juuri heidän hakemusten jättämisen jälkeen. “Lähisenä ystävänä ja turvallisuuskumppanina Kanada tukee Suomea ja Ruotsia liittymisprosessissa, myös niiden turvallisuutta uhkaavia uhkia vastaan.”

Seuraa Geoffrey P. Johnstonia Twitterissä @GeoffyPJohnston.

mainos 1

NATO toivottaa tervetulleeksi Suomen ja Ruotsin
Source#NATO #toivottaa #tervetulleeksi #Suomen #Ruotsin

Leave a Comment