Onko Suomi todella ratkaissut asunnottomuuden? | Uutiset

Housing First -aloitteen edistymisestä huolimatta pitkäaikaisasunnottomuus on lisääntynyt Suomessa.

Pitkäaikaisasunnottomuus lisääntyi kuluvana vuonna huolimatta asunnottomuuden yleisestä vähenemisestä. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Suomen asunto ensin -politiikkaa on kehuttu usein kansainvälisessä mediassa väittäen, että maa on “ratkaissut asunnottomuuden”.

Tosiasia on, että asunnottomuus on Suomessa vähentynyt ennätysvauhtia Asunto ensin -periaatteella, mutta Suomessa on noin 4 000 asuntoa ja pitkäaikaisasunnottomien määrä on noussut viimeisen vuoden aikana.

“Housing First” -aloite on nostanut päätavoitteen kodittomien auttamiseen hankkia heille pitkäaikaista ja vakaata asuntoa. Ohjelman mukaan muita ongelmia, kuten päihteiden väärinkäyttöä tai mielenterveysongelmia, tulee käsitellä vasta asumisen jälkeen.

Hallitusohjelman tavoitteena on poistaa asunnottomuus vuoteen 2027 mennessä.

Helsingissä asunnottomien määrä muuttui vuoden 2020 4 340:stä 3 950:een vuoden 2021 lopussa. Huolimatta asunnottomien kokonaismäärän vähenemisestä, pitkäaikaisasunnottomuuden määrät ovat vähemmän positiivisia.

Vuonna 2020 pitkäaikaisasunnottomuutta koki täsmälleen 1 060, kun vuonna 2021 luku oli 1 320.

Jussi Lehtonenasunnottomille asumisratkaisuja tarjoavan No Fixed Aboden (VVA) isännöitsijä kertoi Ylelle tietävänsä, että pääkaupunkiseudulla on suuri määrä ihmisiä vaikeissa tilanteissa.

“Haavoittuvimpien ihmisten määrä on kasvanut pääkaupunkiseudulla”, Lehtonen sanoi.

Lehtosen mukaan vain pieni osa kodittomista viettää kaikki yönsä kadulla tai porraskäytävissä. Tyypillisemmin yöpymiset vietetään hätämajoitustiloissa, turvakodeissa, pidempiaikaisissa paikoissa ja yleisissä käymälöissä.

Vuoden mittainen jono asumiseen

Tällaisissa tilanteissa henkilö voi hakea asuntopaikkaa, mutta jono tällaiseen asuntoon on yli vuoden mittainen. Pitkäaikaisasunnottomalle tämä jono tarkoittaa vuotta kadulla ja majoituksen etsimistä joka yö.

Uuden tilapäisen asunnon avaaminen osoittaa, että kohtuuhintaisia ​​asumisvaihtoehtoja ja asumistukea ei ole tarpeeksi Teija OjankoskiY-säätiön toimitusjohtaja, joka toteuttaa “asunto ensin” -lähestymistapaa.

“Tämä on jatkuva, iso kysymys kaikilla kasvavilla kaupunkialueilla. Edullisempaa asumista tarvitaan”, Ojankoski kertoi Ylelle.

Pandemia vaikutti Lehtosen mukaan vakavasti pitkäaikaisasunnottomuuteen, eikä tämä ole ainoa ongelma, joka vaikuttaa sitä tarvitsevien majoittamiseen.

“Yksi ongelma on sote (sosiaali- ja terveydenhuolto) uudistus, jossa on kriittisiä kysymyksiä, jotka ovat edelleen epäselviä asunnottomuuden kannalta. Toinen huolenaihe on ukrainalaisten pakolaisten tilanne, jolla voi olla myös pidemmän aikavälin vaikutuksia”, Ojankoski lisäsi.

the sote uudistus on sosiaali- ja terveyspalvelujen kohdentaminen uusille alueelimille kuntien sijaan. Se jättää edelleen avoimeksi kysymyksen, kuuluuko asunnottomuuteen liittyvien palveluiden jakelu kuntien vai vasta muodostettujen hyvinvointialueiden alle.

Arviolta 80 000 ukrainalaisen tulva pakottaa nykyiseen asunnottomaan tilanteeseen entistä enemmän, kun kunnat etsivät heille mahdollisia asuntoja.

Ojankoski arvioi, että ukrainalaisilla ei toistaiseksi ole välitöntä vaikutusta asuntotilanteeseen, sillä he ovat tällä hetkellä majoittumassa kaupunkien ulkopuolella tai laitamilla.

“Historia on kuitenkin osoittanut, että olosuhteiden tasaantuessa suurempien kaupunkien kysyntä kasvaa. On olemassa riski, että kohtuuhintaisen asunnon hakijoiden määrä kasvaa merkittävästi ja rajoittaa siten muiden asuntojen saatavuutta”, Ojankoski painotti.

Onko Suomi todella ratkaissut asunnottomuuden? | Uutiset
Source#Onko #Suomi #todella #ratkaissut #asunnottomuuden #Uutiset

Leave a Comment