Perjantain lehdet: Putin-Niinistö, sotahuolet, Hangon kiinteistöt ja länsimaiset yritykset Venäjällä | Uutiset

Ukrainan sodalla on ollut suuri vaikutus Suomen ja Venäjän suhteisiin.

Presidentti Emmanuel Macron tervehtii pääministeri Sanna Marinia (SDP) Versailles’ssa Pariisissa EU-neuvoston epävirallisessa kokouksessa 10. maaliskuuta 2022. Kuva: EPA-EFE/All Over Press

Ukrainan sodan taustalla, Suomen presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri sanna marin (SDP) ovat diplomaattisesti tekemisissä kahdella rintamalla. Niinistö soittaa perjantaina Venäjän presidentille Vladimir Putinkun taas Marin on Pariisissa “epävirallisessa” EU:n neuvoston huippukokouksessa.

“Oikea puhelu oikeaan aikaan, vaikka se ei ole ratkaisu, voi auttaa konfliktin ratkaisemisessa.”

Aaltola mainitsi myös, että Putin ja Niinistö tuntevat toisensa hyvin. Valtionpäämiehet ovat viettäneet aikaa yhdessä ja pitäneet yhteyttä vuosien varrella, ja Aaltola sanoo, että tämä on tärkeää erityisesti venäläisessä kulttuurissa.

Niinistö pidättäytyi keskustelemasta kutsun sisällöstä tiedotusvälineiden kanssa. Aaltola sanoo, että tämä johtuu osittain siitä, että tilanne Ukrainassa muuttuu jatkuvasti.

“Uutiset vanhenevat 5 minuutissa, tilanne on liikuttava ja dynaaminen.”

Samaan aikaan Marin tapasi Pariisissa muita EU:n hallitusten päämiehiä EU:n neuvoston kokouksessa Versaillesissa.

Huippukokouksen oli alun perin suunniteltu keskittyvän eurooppalaisiin investointeihin ja talouskasvuun Ranskan ollessa Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaa, mutta viimeaikaiset tapahtumat ovat siirtäneet pääpainon Ukrainan sotaan.

Kun johtajat sopivat julistuksesta yhteistyön syventämisestä Ukrainan kanssa, kertoo Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun) Marin sanoi toivovansa, että tämä nähdään “toivoviestinä” Ukrainalle, kun sen EU-jäsenyyshakemusta käsitellään virallisesti.

“Henkilökohtaisesti näen, että on tärkeää lähettää toivon viesti ukrainalaisille siitä, että tulevaisuus on näkyvissä”, Marin sanoi. “Meidän on kuitenkin myös oltava realistisia sen suhteen, mikä polku voi olla. Myös tässä on täytettävä jäsenyysehdot.”

Marinin mukaan ukrainalaisille on annettava toivoa siitä, että he ovat osa länttä ja sen tulevaisuus on lännessä.

Pohjoismailla oli diplomaattinen menestys, kun Suomi ja Ruotsi onnistuivat saamaan huippukokouksen johtopäätöksiin viittauksen EU:n yhteisen puolustuslausekkeen, artiklan 42.7, merkitykseen.

Tämä lauseke velvoittaa EU-maiden antamaan puolustustukea, jos jäsenvaltio joutuu hyökkäyksen kohteeksi.

Venäläisomistuksessa olevat kerrostalot vaikeuksissa

Helsingin Sanomat katsoo (siirryt toiseen palveluun) omistaman rappeutuneen kerrostalon kohtalo Hangossa, Lounais-Suomessa Boris Rottenberg ja hänen poikansa roomalainen — Vladimir Putinin läheisiä työkavereita ja Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisia.

Kerrostalo on rakennettu vuonna 1961 ja on nyt melko huonossa kunnossa, koska venäläiset omistajat eivät ole tehneet tarvittavaa perusteellista peruskorjausta sen vuonna 2004 hankittuaan.

HS:n mukaan kortteli on kaksi kolmasosaa tyhjillään, mutta siellä on edelleen pitkäaikaisia ​​asukkaita ja he ovat huolissaan siitä, kuinka pakotteet voivat vaikuttaa heidän koteihinsa.

Vuokran maksamisessa on ollut jo valmiiksi vaikeuksia, sillä seuraamusten kohteena oleviin henkilöihin liittyvät tilit on jäädytetty. Laskuja ei ole maksettu, sillä sähkönjakelu korttelin yleisissä tiloissa katkesi viime vuoden lopulla.

Kaukolämpölaskuja on maksettu suoraan Venäjältä, mutta se nyt todennäköisesti päättyy venäläisten pankkien eristäytymiseen. Suomi ei salli lämmitystä katkaista talvikuukausina, mutta kevään tullen rakennus voidaan katkaista. Ja sitä ei kytkettäisi takaisin ennen kuin velat on maksettu.

Siinä vaiheessa kunta astuisi asiaan. Kaupunginjohtaja Denis Strandell sanoo olevansa tietoinen ongelmasta ja pohtinut sitä usein – mutta hänen mielessään on myös yksi suurempi kysymys.

“Miksi uskomattoman rikas oligarkki ostaisi kaksi Lappohjan kerrostaloa käyttöikänsä lopussa?” kysyy Strandell retorisesti.

“Siinä ei ole liiketoiminnallista järkeä ollenkaan.”

Strandell sanoo epäilevänsä, että se olisi voinut olla mahdollinen tukikohta tarullisille “vihreille miehille”, joita Venäjän epäillään käyttäneen salaisiin operaatioihin, kuten Krimillä.

HS ei onnistunut tavoittamaan Rotenbergejä kommentoimaan.

Sotahuolet suomalaisille

Pelkästään pilaantuvien elintarvikkeiden marketmyynnissä on havaittu lievää kasvua, kun taas pankkiautomaateista ympäri Suomea on ollut käteistä loppumassa lisääntyneiden nostojen vuoksi.

Passien kysyntä on aiheuttanut ruuhkaa poliisilaitoksen lupatoimistoissa ympäri Suomen. Palvelut ovat erityisen ruuhkaisia, koska passien uusiminen on vähäistä Covid-pandemian aikana.

Taloustutkimuksen kyselyn mukaan 74 prosenttia suomalaisista ilmoitti olevansa huolissaan Venäjän sotilaallisesta uhasta.

Ukrainan sodan alkamisen jälkeen asunto-osakeyhtiöiden määrä on selvästi lisääntynyt väestönsuojiensa tarkastamisesta, sanoo Teemu KajawaSafetumin toimitusjohtaja.

Samaan aikaan autoilijat kokevat myös polttoainekustannusten kriisin nousevan. Asiasta kertoo Kauppalehti (siirryt toiseen palveluun) että bensapumppujen hinnat nousivat torstaina ennätystasolle 2,5 euroon kolmella paikkakunnalla eri puolilla Suomea.

Pankin asiantuntijat varoittavat, että Venäjän energiantuonnin lopettaminen johtaa lyhyen aikavälin ongelmiin venäläisestä öljystä ja kaasusta riippuvaiselle Euroopalle. Suurin kriisi on kuitenkin sodan ja energian hintojen nousun aiheuttama maailmanlaajuinen elintarvikepula kehitysmaissa.

Maailman elintarvikeohjelma varoitti viime viikolla, että Ukrainan sota voi johtaa ennennäkemättömään maailmanlaajuiseen elintarvikekriisiin, sillä sekä Venäjä että Ukraina ovat suuria viljan viejiä.

Länsimainen irtautuminen ei ole itsestäänselvyys

Venäjää vastaan ​​asetetut pakotteet ovat yksi asia, mutta myös julkinen painostus on ollut iso tekijä maan lisääntyvässä eristyneisyydessä. Monet suomalaisyritykset ilmoittivat viime päivinä vetäytyvänsä Venäjän markkinoilta, osa sosiaalisen median kritiikin jälkeen, ja nyt ne pyrkivät toteuttamaan tätä päätöstä.

Koska Venäjä eristyy yhä enemmän kansainvälisestä rahoitusjärjestelmästä, monet pankit ovat sanktioituja ja Venäjän hallitus ei ole aivan halukas auttamaan, ne, joilla on omistusosuuksia Venäjällä, kamppailevat löytääkseen ulospääsyä.

Mika KokkonenPietarilainen asianajaja kertoo lehdelle, että suomalaisten yritysten tulee toimia varovasti. Heillä on velvollisuuksia henkilöstöä, asiakkaita ja liikekumppaneita kohtaan, eikä näitä velvollisuuksia voi hylätä kevyesti.

Jos he laiminlyövät nämä velvoitteet, he voivat joutua veroviranomaisten kohteeksi tai jopa saada omaisuutta pakkolunastettua tai kansallistaa.

Toiminnan lopettaminen kokonaan ei ole Kokkosen mukaan herkkä vaihtoehto, sillä se kestäisi noin puoli vuotta. Ostajan löytäminen yritykselle tai läsnäolon vähentäminen minimiin ja henkilökunnan jatkaminen voisi olla parempi vaihtoehto, kun uusi päätös tehdään kolmen kuukauden kuluttua.

Lehti myös kysyy Kai Hah, suomalainen mainontajohtaja Pietarissa, ajatuksistaan. Ei ole yllättävää, että hän ehdottaa yrityksiä varmistamaan, että ne muotoilevat lausuntonsa huolellisesti niin Suomessa kuin Venäjälläkin, jotteivät turhaan polta siltoja.

Perjantain lehdet: Putin-Niinistö, sotahuolet, Hangon kiinteistöt ja länsimaiset yritykset Venäjällä | Uutiset
Source#Perjantain #lehdet #PutinNiinistö #sotahuolet #Hangon #kiinteistöt #länsimaiset #yritykset #Venäjällä #Uutiset

Leave a Comment