PH, valeuutisten epidemian “potilas nolla”, voi ottaa opikseen Suomesta

Juha Pyykkö — SUOMEN MANILAN-VÄLITYSTÖN FACEBOOK-SIVU

On monia syitä olla kateellinen Suomelle.

YK:n tukema indeksi on nimennyt sen planeetan onnellisimmaksi maaksi viidettä vuotta peräkkäin. Korruptioindeksin mukaan se on maailman vähiten korruptoitunut maa. Se on 2. lehdistönvapauden, 3. avoimuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden sekä 4. sukupuolten tasa-arvon osalta.

Mutta ehkä suurin syy kadehtia Suomea on sen onnistunut taistelu disinformaatiota vastaan. Sen sota valeuutisia vastaan ​​on ollut niin menestyksekäs, että siitä on tullut esimerkki, kun muut maat haluavat kopioida sen suunnitelmaa käydessään omia taistelujaan.

Vuonna 2018 Suomi sijoittui kärkeen 35 maata ja niiden kestävyyttä post-truth-ilmiössä mittaavassa tutkimuksessa.

Samana vuonna Saksassa järjestetyssä tapahtumassa Facebookin Global Politics and Government Outreach -johtaja Katie Harbath viittasi Filippiineillä “potilas nollaksi” maailmanlaajuisessa sodassa disinformaatiota vastaan. Traagisesti neljä vuotta myöhemmin potilas nolla ei ole vielä toipunut, ja häntä vaivaavat edelleen valeuutiset, trollit, laillisiksi uutislähteiksi naamioituneet petoksen kauppiaat ja propaganda.

Eikä se ole vain ihmisten massiiviset, organisoidut kampanjat, jotka ovat tehneet valheiden levittämisestä toimeentulonsa. Disinformaatio on lisääntynyt niin paljon tässä maassa, että jopa tavalliset kansalaiset ovat nyt rohkaiseneet tuottamaan omia räikeitä sepitelmiään, ilmeisesti ilman pelkoa seurauksista.

Esimerkkinä: Cebu Pacificin lentäjä, joka levisi virukseen väittäessään, että varapresidentti Leni Robredo aiheutti useita lentojen poikkeamia pyytämällä etuoikeuslaskua – minkä sekä varapresidentin toimisto että lentoyhtiö ovat kiistäneet.

Huolimatta lentoyhtiön anteeksipyynnöstä ja siitä huolimatta, että useat lailliset uutiskanavat julkaisivat raportteja virusjutun täydellisestä perusteettomuudesta, jotkut filippiiniläiset uskoivat edelleen lentäjän tarinan. Nämä ovat samat ihmiset, jotka ostavat kaiken – liitetyt videot, punaiset merkinnät, revisionismi – ihmisiä, jotka ottavat valheita ja nielevät ne evankeliumina, ihmisiä, jotka pakotettuaan katsomaan tosiasioita, vastaavat ”Kunnioita minun mielipide.”

monialainen lähestymistapa

Mikä maassamme on tehnyt meistä niin herkkiä ja herkkäuskoisia disinformaatiolle? Miksi olemme niin halukkaasti vetäneet villaa omien silmiemme päälle? Onko edes mahdollista saada potilas nolla toipumisen tielle?

Suomella on yhteinen raja Venäjän kanssa, ja Venäjän toteuttama Krimin laiton liittäminen vuonna 2014 herätti Pohjoismaissa hälytyksiä mahdollisesta disinformaation voimasta. “Siitä lähtien”, Suomen Filippiinien-suurlähettiläs Juha Pyykkö kertoi Inquirerille, “ei vain Suomessa vaan kaikkialla muuallakin ymmärrettiin, että tämä disinformaatio on erittäin voimakas väline.”

Samana vuonna Suomen hallitus teki itse aloitteen valeuutisia vastaan. Se saa miettimään, onko tämä mahdollista Filippiinien kaltaisessa maassa, jossa poliitikot hyötyvät usein disinformaatiosta tai ovat jopa itse sen lähde.

Suomen hallitus ja muut sektorit ovat viime vuodet koordinoineet ja tehneet yhteistyötä aktiivisesti valeuutisia vastaan.

”Koko yhteiskunta – hallitus, liike-elämä, kansalaisyhteiskunta, korkeakoulut, ne kaikki, he kokoontuvat yhteen, suunnittelevat politiikkaa ja päättävät toimintakehotuksista. Ei riitä, että hallitus vain toimii sen mukaan, Pyykkö sanoi ja lisäsi, että jos disinformaation torjunta ei ole monialainen, “lähestymistapa epäonnistuu”.

Vuonna 2019 suomalaisia ​​peikojen, valeuutisten, puolitotuuksien ja muun disinformaation havaitsemiseen kouluttava Jussi Tovianen kertoi CNN:lle: ”Se ei ole vain hallituksen ongelma; koko yhteiskunta on ollut kohteena. Teemme osamme, mutta jokaisen tehtävä on suojella suomalaista demokratiaa. Ensimmäinen puolustuslinja on lastentarhanopettaja.

Suomessa medialukutaitoa opetetaan jopa lapsille. “Opetamme päiväkotilapsille digitaalista lukutaitoa ja disinformaatiota”, Pyykkö sanoi. “Opettajat on ensin koulutettava ja he selittävät lapsille, että kun lukee uutisia, kun luet mitä tahansa, kun olet sosiaalisessa mediassa, sinun on oltava varovainen, koska kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Kriittistä ajattelua opetetaan opiskelijoille kaikilla tasoilla. Aseistettuna vempaimmillaan alakoululaiset ja lukiolaiset käyvät läpi YouTube-videoita, sosiaalisen median viestejä, harjoittelevat faktojen erottamista fiktiosta ja oppivat median ennakkoluuloista.

Luottamus on välttämätöntä

Suomea on kutsuttu toimittajien utopiaksi, eikä pelkästään lehdistönvapauden takia. Vaikka journalismin uskottavuutta vastaan ​​hyökätään hurjasti kaikkialla maailmassa, mukaan lukien Filippiineillä, suomalaiset ovat medialuottamuksen kärjessä, kertoo Reuters Institute Digital News Report 2018.

Tämä tarkoittaa, että he eivät todennäköisesti käänny vaihtoehtoisten uutislähteiden puoleen.

Luottamus on Suomelle kansakuntana tärkeää, Pyykkö sanoi. ”Suomessa luottamus on tärkeä käsite. Luotamme naapureihin, poliittisiin vastustajiimme ja jopa verottajaan. Maksamme paljon veroja, koska tiedämme ja luotamme saavamme paljon vastineeksi.”

Olen tunnustanut tarpeen suojella luottamusta tällä totuuden jälkeisellä aikakaudella. “Disinformaatio on ilmeisesti uhka tälle luottamukselle ja uhka Suomen kaltaisen demokraattisen yhteiskunnan perustalle”, hän sanoi.

tasa-arvoinen koulutus

Suomen taistelu disinformaatiota vastaan ​​on onnistunut kahdesta asiasta, Pyykkö sanoi: luottamuksesta ja koulutuksesta.

“Koulutus on monessa suhteessa avainasemassa”, hän sanoi. ”Tiedätkö, 100 vuotta sitten Suomi oli köyhä maatalousmaa. 1960-luvun lopulla saimme lahjoituksia Unicefilta (YK:n lastenrahasto). Ei ole niin kauan aikaa sitten, kun olimme kehitysmaa, ja yksi kehityksemme selkäranka on aina ollut koulutus – kattava koulutus, tasa-arvoinen koulutus sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Jokaisella lapsella on oikeus samaan korkealaatuiseen koulutukseen.”

Vaikka eri maat haluavat tehdä sen, Suomen disinformaation vastaisen lähestymistavan kopioiminen ei tule olemaan helppoa.

Pyykkö sanoi: ”Minun on vaikea verrata muihin maihin, koska maisemat, historia, mittakaava ovat erilaisia. Siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Meillä Suomessa on 5,5 miljoonaa ihmistä ja täällä Filippiineillä teitä 110 miljoonaa. Mittakaavalla on väliä. Valitettavasti et voi siirtää mitään. Se vaatii evoluutiota ja kehitystä.”

Kun Suomen esimerkki on tavoitteena, meillä on pitkä, pitkä tie kuljettavana.

Tilaa globaali kansakunnan uutiskirjeemme

Lue Seuraava

Älä jää paitsi viimeisimmistä uutisista ja tiedoista.

Tilaa INQUIRER PLUS, niin pääset käyttämään Filippiinien Daily Inquireria ja muita yli 70 nimikettä, jaa jopa 5 vempainta, kuuntele uutisia, lataa jo klo 4 ja jaa artikkeleita sosiaalisessa mediassa. Soita numeroon 896 6000.

PH, valeuutisten epidemian “potilas nolla”, voi ottaa opikseen Suomesta
Source#valeuutisten #epidemian #potilas #nolla #voi #ottaa #opikseen #Suomesta

Leave a Comment