Pitäisikö Suomen liittyä Natoon? Harkitse näitä tekijöitä.

Transatlanttinen turvallisuusyhteisö on täynnä ajatusta, että Suomi voisi pian liittyä Natoon. Vedonlyöntiraha on, että Suomi ja ehkä myös Ruotsi hakevat Nato-jäsenyyttä ennen kesäkuun Naton huippukokousta Madridissa, ilman suurta poliittista tai sotilaallista yllätystä.

Liitossa on laaja, ellei yleismaailmallinen tuki Suomen jäsenyydelle. Valitettavasti Suomen ja kenties allianssin kannalta Suomen hakemuksen ja täysjäsenyyden välillä on todennäköisesti merkittävä viive. Natoon liittyminen vaatiihan Naton perustamisasiakirjan, Washingtonin sopimuksen, muuttamista. Se vie aikaa – varmasti viikkoja, ellei vuoden tai enemmän – koska kaikkien 30 liittouman jäsenmaan on ratifioitava muutettu sopimus.

Näin ratifiointikeskustelu todennäköisesti etenee:

Suomen kannattajat Naton sisällä väittävät, että sotilas-turvallisuuden näkökulmasta Suomi edustaa liitolle lisäarvoa. Suomella on suuret, hyvin koulutetut, kyvykkäät maajoukot ja yhä kyvykkäämmät ilmavoimat, jotka ovat jo valmiiksi yhteentoimivia Naton kanssa. Suomi voi yksipuolisesti puolustaa itseään päiviä, ellei viikkoja – mitä harva allianssin jäsen voi väittää. Suomella on vuosikymmenten kokemus Venäjän toiminnan seurannasta yhteisellä 833 mailin rajalla, mikä voisi parantaa allianssin tilannetietoisuutta. Suomen liittyminen Natoon voisikin helpottaa Baltian maiden puolustamista siinä mielessä, että Suomi antaa Natolle toisen vahvistusreitin Liettuan ja Puolan yhdistävän kapean Suwalki Gapin yli tai purjehtii Venäjän Kaliningradin eksklaavin ohi.

USA:n näkökulmasta Suomi voisi auttaa varmistamaan Pohjois-Euroopan turvallisuuden ja antaa Yhdysvaltojen keskittyä enemmän Kiinan ja Intian ja Tyynenmeren turvallisuuskysymyksiin. Kannattajat huomioivat myös Suomen ja Naton väliset ilmeiset poliittiset ja kulttuuriset yhteenkuuluvuudet sekä Suomen asema institutionalisoituneena demokratiana, joka suojelee kansalaisvapauksia ja noudattaa oikeusvaltioperiaatetta.

Skeptikot saattavat väittää, että Suomen jäsenyys ei ole riskitöntä. Suomen lisääminen saattaisi vastustaa Venäjää, sillä Suomen Natoon liittyminen kaksinkertaistaisi Naton ja Venäjän välisen rajan. Suomen konfliktin sattuessa venäläiset syöttölinjat olisivat huomattavasti lyhyempiä kuin Naton. Suomen vahvistaminen voi olla äärimmäisen vaikeaa. Koko Suomen alue, kaikki Itämeren kautta kulkevat merilähestymiset ja merkittävät osat Norjasta Pohjois-Suomeen tai Ruotsin kautta kulkevista maanpäällisistä lähestymistavoista ovat hyvin lähellä Suomen ja Venäjän rajaa sijaitsevien Venäjän sotilasjärjestelmien kantamaa Kaliningradissa, Kuolan niemimaalla ja Näihin järjestelmiin kuuluu maa-ilma-, laivantorjunta- ja maahyökkäysohjuksia, joista osa on ydinvoimakelpoisia.

Tämä ei tarkoita sitä, että Suomen vahvistaminen olisi mahdoton tehtävä, mutta skeptikot viittaavat siihen pyrkiessä eskaloituviin riskeihin.

Nämä ovat ennustettavissa olevia keskusteluja, kuten myös niiden tulos. Venäjä on todellinen villi kortti täällä.

Venäjä tekee kaikkensa vahvistaakseen skeptikkojen argumentteja ennen Suomen pyyntöä ja sopimusratifiointikeskusteluissa kussakin Nato-maassa. Suomi ja Naton jäsenet voivat joutua Venäjän disinformaatiokampanjoiden, kyberhyökkäuksien ja muiden niin sanottujen aktiivisten toimenpiteiden, sotilaallisen häirinnän tai jopa suoran sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi. Venäjän viranomaiset ovat jo varoittaneet räikeällä pelotustaktiikalla sijoittavansa ydinaseita Kaliningradiin, jos Suomi liittyy Natoon.

Virkamiehet Brysselissä ja Naton pääkaupungeissa voivat odottaa muita provokatiivisia toimia, joilla pyritään jakamaan allianssi jäsenyyskysymyksessä. Suomi valmistautuu tähän mahdollisuuteen. Kuten tuoreessa Suomen hallituksen raportissa todettiin: “On todennäköistä, että ehdokasmaa ja Naton jäsenmaat joutuisivat ulkoisen vaikutuksen ja painostuksen kohteeksi jo jäsenyysneuvottelujen ja siirtymävaiheen aikana.”

Nyt on Naton aika valmistautua myös näihin skenaarioihin, ennen kuin Suomi päättää hakeako jäsenyyttä. Pohdittavia kysymyksiä ovat muun muassa se, kuinka liiton jäsenet voivat nopeuttaa sopimuksen ratifiointiprosessiaan, jotta Venäjällä jää vähemmän aikaa pahantekoon. Voivatko ratifiointirintaman varhaiset toimijat tarjota Suomelle kahdenvälisiä turvallisuustakuita ennen kuin Suomi saavuttaa Naton täysjäsenyyden? Yleisemmin, kuka olisi valmis auttamaan Suomea sotilaallisessa konfliktissa sen tultua voimaan, mutta ennen kuin siitä tulee Naton täysjäsen? Ja lopuksi, ovatko Naton jäsenet valmiita vastustamaan venäläistä disinformaatiota jakamalla (ja mahdollisesti julkistamalla) tiedustelutietoja, jotta länsimaiset yleisöt saisivat paremmin tietoa Venäjän toimista?

Vedonlyöntiraha läntisissä puolustuspiireissä on, että Suomi hakee pian Natoon. Riittävällä valmistelulla, nyt tehtynä, liittoutumaan voitaisiin lisätä kykenevä uusi jäsen ja samalla minimoida alueellinen epävakaus ja mahdolliset konfliktit.

David Auerswald on turvallisuustutkimuksen professori US National War Collegessa. Hän työskenteli aiemmin kongressin toimihenkilönä kolme kertaa. Hän on myös kirjoittanut kirjoja ja artikkeleita Natosta ja Euroopan turvallisuudesta. Tämän kommentin näkemykset ovat kirjoittajan näkemyksiä, eivät välttämättä National War Collegen tai minkään muun Yhdysvaltain hallitusyksikön näkemyksiä.

Lisää kommenteissa
Eversti Todd Benson, Yhdysvaltain ilmavoimien keskusjohdon avaruusjoukkojen johtaja, johtaa lentäjät heidän värväysseremoniaan, kun heistä tulee avaruusvoimien jäseniä Al Udeidin lentotukikohdassa Qatarissa syyskuussa.  1. 2020. Space Force on Yhdysvaltojen uusin palvelu yli 70 vuoteen.  (Esikunta kersantti Kayla White / Yhdysvaltain ilmavoimat)
kommentti
Avaruusvoimien on muututtava saavuttaakseen tavoitteensa
Meidän pitäisi odottaa, että Yhdysvaltain avaruuskomento täyttää samat odotukset, joita meillä on kaikkien muiden taistelijoiden komennon suhteen – turvaamalla sotilaallisen ylivoiman sille määrätyllä alueella ja tarjoamalla tukea sodankäynnille yhteisen joukkojen tasavertaisena jäsenenä. Sen lisäksi, että avaruusjoukot kehittävät kestävämpiä avaruusarkkitehtuureja, niiden pitäisi ottaa johtoasema sellaisten hyökkäävien ja puolustavien avaruusvalmiuksien määrittelyssä, kehittämisessä ja käyttöön ottamisessa, joita se voi tarjota Yhdysvaltain avaruuskomennolle.

. Pitäisikö Suomen liittyä Natoon? Harkitse näitä tekijöitä.
Source#Pitäisikö #Suomen #liittyä #Natoon #Harkitse #näitä #tekijöitä

Leave a Comment