Raportti: Suomalaisten lasten matemaattiset taidot heikkenevät | Uutiset

Tutkimus osoitti, että vaikka tyttöjen ja poikien taidoissa ei ole merkittäviä eroja, ero vahvimpien ja heikoimpien opiskelijoiden välillä kasvaa.

Tutkimuksen ja raportin on laatinut Koulutuksen arviointikeskus. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Suomen koulujen yhdeksäsluokkalaisten keskimääräinen matematiikan taso on laskenut 20 vuoden takaiseen verrattuna, kertoo Koulutuksen arviointikeskuksen selvitys.

Vaikka tutkimuksessa todettiin, että tyttöjen ja poikien tai kaupunki- ja maaseutualueiden opiskelijoiden matemaattisissa taidoissa ei ollut merkittäviä eroja, vahvimpien ja heikoimpien oppilaiden välillä oli havaittavissa oleva ja kasvava kuilu.

Raportin tiedot koottiin sähköisellä kokeella, jonka suoritti noin 12 500 yhdeksäsluokkalaista, yleensä 14-15-vuotiasta kouluista eri puolilla Suomea ja mittasi oppilaiden kykyjä matematiikan perusteista algebraan ja geometriaan.

Tulokset paljastivat, että opiskelijat jakautuvat nyt selvästi kolmeen eri kategoriaan: korkeasti arvostetut opiskelijat kärjessä, keskiverto opiskelijat keskellä ja erittäin heikot opiskelijat kaukana jäljessä. Aiemmin Suomen tilanne on ollut paljon lähempänä Gaussin eli “kellokäyrän” funktiota, ja keskimääräinen keskiarvo muodostaa merkittävän enemmistön.

Ei enää “keskienemmistöä”

Jari MetsämuuronenKoulutuksen arviointikeskuksen arviointianalyytikko kertoi Ylelle, että Covid-pandemia on yksi tekijöistä vahvojen ja heikkojen opiskelijoiden välisen kuilun syvenemisen takana.

”Koronaviruspandemian vuoksi opiskelijan oma autonomia on tärkeämpää. Parhaat opiskelijat ovat pystyneet kehittymään aiempaa nopeammin ilman heikompien oppilaiden pidättelemistä. Samalla voidaan menettää opiskelijat, joilla on vähemmän itsemääräämisoikeutta ja jotka eivät ole saaneet tukea kotona”, Metsämuuronen selitti.

Pandemian laukaisemien etäoppimisjaksojen aikana autonomia, itsemotivaatio ja perheen tuki ovat olleet paljon aiempaa tärkeämmässä roolissa.

Metsämuuronen totesi edelleen, että nuorten suhde moderniin teknologiaan voi vaikuttaa matematiikan taitoihin: Älypuhelimen läsnäolon vuoksi nuorten ei enää tarvitse muistaa kaavoja tai numeroita. Tärkein taito arjen selviytymisessä on kyky etsiä tietoa, Metsämuuronen sanoi, ei välttämättä omaksua ja muistaa sitä.

Tarina jatkuu kuvan jälkeen.

Suomalaisten nuorten osaamista ja koulutustasoa seurataan säännöllisin väliajoin arvioinneilla. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Metsämuuronen on ollut mukana keskuksen arvioinnissa vuodesta 1998, ja tämä on ensimmäinen kerta, kun matematiikan taso ei ole jakautunut suhteellisen tasaisesti. Tulevat tutkimukset paljastavat, onko tämä kertaluonteinen tulos vai “uusi normaali”, hän lisäsi.

– Väestön jakautumisella kilpailun kannalta eriytyneisiin ryhmiin voi olla merkittävä vaikutus tasa-arvoon, hän sanoi.

Pandemian vaikutuksista huolimatta suomalaisten nuorten matemaattiset taidot ovat selvästi heikkenemässä. Keskustan vuosisadan vaihteessa tekemässä vastaavassa tutkimuksessa todettiin, että nuorten keskimääräinen matematiikan taso oli noin 527. Viimeisimmässä tutkimuksessa luku putosi 451:een.

Tämä vastaa keskivertonuorelle suomalaiselle keskimäärin noin kahden pistemäärän laskua matematiikan kokeessa, Metsämuuronen totesi, mikä tarkoittaa, että kun keskimääräinen yhdeksännen luokan oppilas sai matematiikan kokeessa vuonna 2000 kahdeksan, niin nyt he saavat kuusi.

“Puhdo on suuri. Tämä voi olla osa yleistä laskua: aiemmin nuoret muistivat keskimäärin 20 puhelinnumeroa. Nykyään ne ovat kaikki yksinkertaisesti tallessa puhelimiinsa. Mutta on myös mahdollista, että nämä opiskelijat ovat oppineet jotain muuta. kuin matematiikka, jota ei voi vielä mitata kouluissa”, Metsämuuronen lisäsi.

“Mertäviä” eroja koulujen välillä Helsingin seudulla

Tutkimuksessa todettiin myös, että vaikka kuntaryhmien vertailussa ei ole suuria eroja, eri alueiden välillä on suuria eroja.

Etenkin Pohjois-Suomen tilanne on herättänyt epäilyksiä ja kysymyksiä, Metsämuuronen sanoi. Lapissa vuoden 2021 arvioinnin keskiarvo oli 395, kun taas Lounais-Suomen parhaiden alueiden keskiarvo oli noin 468.

“Tulokset ovat radikaalisti erilaiset. Nyt selvitetään, ovatko tekniset ongelmat vaikuttaneet tulokseen”, Metsämuuronen sanoi ja lisäsi, että valitettavampi selitys voi olla se, että Lapin opiskelijat ovat kärsineet enemmän etäopiskelun aiheuttamista vaikeuksista.

Toinen ja Metsämuurosen näkemyksen mukaan merkittävämpi on pääkaupunkiseudulla tapahtuva alueellinen ero, jossa koulujen välillä on muodostunut huomattavan suuria matemaattisten taitojen eroja.

Tämä herättää huolta siitä, lähtevätkö pääkaupunkiseudun vanhemmat “ostoksille kouluun”, hän sanoi, sekä koulujen tasosta pääkaupungin vähemmän varakkailla alueilla. Termi “kouluostot” viittaa vanhempiin, jotka valitsevat lapsilleen menestyvän koulun, vaikka he eivät asuisikaan koulun vaikutusalueella.

“Millä mekanismilla yksi Suomen koulu heikkenee toista? Yleensä yksityinen koulujärjestelmä houkuttelee lahjakkaimpia oppilaita, mutta yksityiskoulumme eivät selitä näitä eroja”, Metsämuuronen sanoi.

Tarina jatkuu kuvan jälkeen.

Koulussa kehitetyt taitopuutteet voivat johtaa paljon syvempiin eroihin yhteiskunnassa myöhemmin elämässä. Kuva: Jani Aarnio / Yle

Toinen pääkaupunkiseudun erityishuolenaihe, joka heijastuu myös maan muihin taajamiin, oli maahanmuuttajataustaisten tyttöjen matemaattiset taidot.

Maahanmuuttajataidot ovat yleensä heikompia kuin suomalaisten opiskelijoiden matemaattiset taidot, mutta S2-statuksen omaavien tyttöjen matematiikassa havaittiin olevan erityisen heikkoja.

Suomea äidinkielenään puhuvista nuorista noin 10 prosentilla matematiikan taito on heikko tai 300–350, kun taas noin 22,5 prosentilla maahanmuuttajataustaisista tytöistä tämä taso.

“Saamme luultavasti ensi keväänä lisätietoa syistä tämän taustalla. Mutta olivatpa ne sosiaalisia, kulttuurisia tai kielitaitoon liittyviä, tähän on puututtava”, Metsämuuronen sanoi.

Vaikea yhtälö

Raportin aiheuttamat ongelmat ja haasteet tulevat olemaan vaikeita ratkaista, Metsämuuronen myönsi, eikä hänellä ja hänen tutkimusryhmällään ole suoria ratkaisuja yhteenkään esittämäänsä ongelmaan.

Tarina jatkuu kuvan jälkeen.

Vaikka matemaattiset taidot ovat saattaneet heikentyä, nuoret ovat saattaneet kehittää muita taitoja, joita perinteiset arvioinnit eivät vielä havaitse. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Jotkut koulujen haasteista ovat vanhoja ja syviä. Esimerkiksi Metsämuuronen huomautti, että tilastoissa on aina eroa tyttöjen ja poikien tuloksissa, vaikka se voi riippua tutkittavasta aiheesta.

Tytöt saavat matematiikan kokeissa keskimäärin puoli luokkaa korkeammat pisteet kuin pojat.

Metsämuuronen sanoi uskovansa, että sukupuoliroolit vaikuttavat usein tuloksiin ja että tulokset eivät ole helposti ratkaistavissa.

“Meillä on edelleen erilaiset odotukset tytöille ja pojille”, hän sanoi.

Matemaattisten taitojen puutteiden osalta Metsämuuronen sanoi, että syitä selvitetään edelleen.

“Koronavirusaikana on ilmennyt selvä pula osaamisesta. Meillä on ryhmiä, jotka tarvitsevat apua”, hän sanoi.

Metsämuuronen lisäsi, että ratkaisuja tarvitaan myös joihinkin selonteossa esiin tuotuihin ongelmiin pääkaupunkiseudulla.

“Mutta millä keinoin? En todellakaan osaa sanoa. Mutta jos aukot kasvavat liian suuriksi, tarvitaan kansallisia toimia. Tästä saattaa käydä paljon poliittista keskustelua”, hän sanoi.

Koulutuksen arviointikeskus suunnittelee arvioivansa muiden oppiaineiden osaamista seuraavan kahden vuoden aikana, ja Metsämuurosen mukaan tulokset antavat kokonaisvaltaisemman ja tarkemman kuvan matematiikan raportin taidoista, myös siitä, miten ne liittyvät tuloksiin.

Myös alueellisten, kieli- ja taustatekijöiden vaikutukset kilpailuun selkiytyvät, kun tarkempi analyysi valmistuu.

Metsämuuronen lisäsi, että hänellä ja hänen kollegoillaan on paljon tekemistä.

“Suomi on hieman pakkomielle tasa-arvokysymyksestä, ja se on mielestäni hienoa”, hän päätti.

Raportti: Suomalaisten lasten matemaattiset taidot heikkenevät | Uutiset

Source#Raportti #Suomalaisten #lasten #matemaattiset #taidot #heikkenevät #Uutiset

Leave a Comment