Sadat venäläiset pakenevat kotimaastaan ​​Suomeen pakotteiden raskaiden taloudellisten uhrien vuoksi

Ihmiset saapuvat Allegro-junalla Pietarista Venäjältä Helsingin päärautatieasemalle maaliskuun 6. päivänä.EMMI KORHONEN/AFP/Getty Images

Pietarista lähtenyt 350-paikkainen Allegro-juna oli lähellä kapasiteettia, kun se saapui Helsingin päärautatieaseman laiturille 9 muutaman minuutin myöhässä keskiviikkoaamuna. Kun Suomen ilmatila on nyt suljettu venäläisiltä suunnitelmilta, juna – joka on kuljettanut matkustajia 390 kilometriä kahden kaupungin välillä työ- tai huvimatkalla vuodesta 2010 lähtien – on yksi harvoista jäljellä olevista reiteistä Venäjältä kaikille, jotka eivät osaa ajaa tai kävellä.

Kansainväliset pakotteet Moskovaa vastaan ​​kostoksi sen hyökkäyksestä Ukrainaan ovat vaikuttaneet raskaasti maan taloudellisiin kustannuksiin. Energiamarkkinat ovat joutuneet raivoon länsimaiden kääntyessä pois Venäjän öljystä ja kaasusta, ja Kreml on syyttänyt Yhdysvaltoja taloudellisen sodan julistamisesta Venäjää vastaan. Moskova on kiistänyt tiedot aikeistaan ​​asettaa sotatila, mutta laaja taloudellinen epävarmuus ja asevelvollisuuden pelko ovat saaneet osan venäläisistä huolestuneiksi sodasta ja sen seurauksista.

Nyt Allegro-junan kahdesti päivässä kulkevat Suomen-matkat kuljettavat niitä satoja länteen.

Venäjä-Ukraina live-päivitykset

Ukraina yrittää lisää evakuointia, kun raskaat taistelut Venäjän kanssa jatkuvat

22-vuotias moskovalainen graafikko Natalya nousi junasta keskiviikkoaamuna pakkasenpunaiseen ja keltaraitaiseen griffindor-huiviin käärittynä. Hän ei halunnut antaa sukunimeään hallituksen kostotoimien pelossa, mutta kertoi The Globe and Mailille aikovansa jäädä Suomeen muutamaksi päiväksi ennen kuin muuttaa muihin Euroopan maihin.

Lopulta hän toivoo saavansa viisumin Yhdysvaltoihin.

Hän kuvaili Venäjän tunnelmaa huolestuneeksi.

“Ystäväni ovat huolissaan, perheeni on huolissaan”, hän sanoi. “Heillä ei ole mahdollisuutta paeta Venäjältä”, hän lisäsi, mutta on iloinen, että voi.

– Rehellisesti sanottuna en pidä maani tilanteesta tällä hetkellä. En tunne oloani turvalliseksi.”

Sadat muut matkustajat junasta, yksin tai pienissä ryhmissä, menivät ohi hänen puhuessaan. Muutamat tapasivat ystävät tai perheenjäsenet laiturilla. Heidän takanaan rullattiin matkatavaroita – yksi kantolaukku kädessään rypistävän ruskean koiranpentu.

Suomella on konfliktirikas historia Venäjän kanssa. Suomalaiset ovat osallistuneet kymmeniin sotiin itänaapuriaan vastaan ​​vuosisatojen ajan osana Ruotsin valtakuntaa ja myöhemmin itsenäisenä maana, mukaan lukien kaksi konfliktia Neuvostoliiton kanssa vuosina 1939-40 ja 1941-44.

Sodan jälkeisenä aikana Suomi harjoitti pragmaattisia poliittisia ja taloudellisia siteitä Moskovaan pysyen sotilaallisesti liittoutumattomana – se ei ole Naton jäsen – ja asettuen neutraaliksi puskuriksi idän ja lännen välille.

Mutta Venäjän hyökkäyksen jälkeen Ukrainaan kannatus Natoon liittymiselle on noussut ennätystasolle, yli 50 prosenttia, käy ilmi YLEn tilaamasta mielipidemittauksesta.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 alle 30 000 tässä pienessä 5,53 miljoonan asukkaan Pohjoismaassa oli Venäjän kansalaisuutta. Ja vain noin 1,5 prosenttia koko väestöstä puhui venäjää, vaikka molemmilla mailla on 1 300 kilometriä pitkä raja.

Mutta viimeisen puolentoista viikon aikana Allegro-junan kysyntä on kasvanut niin paljon, että Suomen valtakunnallinen junaliikenteessä VR Group toivoo lisäävänsä aikatauluun kolmannen päivittäisen vuoron. VR-konsernin suomalais-venäläisen matkustajaliikenteen johtaja Viktoria Hurri kertoi The Globelle, että laajentuminen saattaa tapahtua jo ensi viikolla, mutta lopullisen päätöksen tekevät molempien maiden viranomaiset.

Mutta VR Group lopetti puhumisen Venäjän rautateiden kanssa 1. maaliskuuta tuen osoittamiseksi Ukrainalle. Se myös nosti sini-kultalipun Helsingin päärautatieaseman ylle ja sallii Ukrainan passin omaavien matkustaa ilmaiseksi VR-junissa Suomessa.

“Tiedostamme nyt vain tästä Allegro-junasta ja muista kouluttamiseen tarvittavista syistä”, Hurri sanoi. “Kaikki muu – jokainen viestintä – on pysähtynyt.”

Ukraina on Maahanmuuttoviraston mukaan keskeinen lähtömaa työperäiselle maahanmuutolle Suomeen. Tuhannet ukrainalaiset kausityöntekijät tulevat tänne joka vuosi, erityisesti työskentelemään maatalous- ja metsätaloussektoreilla.

Sisäministeriön mukaan lähes 700 ukrainalaista on jättänyt turvapaikkahakemuksen jo tänä vuonna (Suomi otti vuonna 2021 vastaan ​​noin 1 100 pakolaista, pääosin Afrikasta ja Lähi-idästä). Ja kun sota alkoi helmikuun lopulla, hallitus keskeytti kaikki maahanmuuttopäätökset, jotka olisivat saaneet johtaa ukrainalaisten karkottamiseen Suomesta.

Associated Pressin tiedostolla

Aamupäivitys ja iltapäivitys -uutiskirjeemme ovat Globen toimittajien kirjoittamia, ja ne antavat sinulle lyhyen yhteenvedon päivän tärkeimmistä otsikoista. Rekisteröidy tänään.

.Sadat venäläiset pakenevat kotimaastaan ​​Suomeen pakotteiden raskaiden taloudellisten uhrien vuoksi
Source#Sadat #venäläiset #pakenevat #kotimaastaan #Suomeen #pakotteiden #raskaiden #taloudellisten #uhrien #vuoksi

Leave a Comment