Sarah Ingham: Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon on ajankohtainen muistutus siitä, että vapaus ei ole ilmaista

Sarah Ingham on kirjoittanut teoksen The Military Covenant: sen vaikutus siviili-sotilassuhteisiin Britanniassa.

Kun voitonpäivää vietettiin maanantaina Moskovassa, puolustusministeri muistutti Lontoossa, että “vapaus ei ole ilmaista”.

Sanat on kaiverrettu Washingtonissa sijaitsevaan Korean War Veterans Memorial -muistomerkkiin, joka on kolmivuotinen konflikti, joka alkoi vuonna 1950 Yhdistyneiden Kansakuntien suojeluksessa.

Yli 90 000 brittisotilasta palveli Koreassa, heidän joukossaan kansallisia sotilaita sekä amerikkalaisia ​​ja henkilöstöä 20 muusta maasta. Imjin-joen taistelu oli varmasti Britannian armeijan vaikein vuosisadan jälkipuoliskolla.

Viime marraskuussa Boris Johnson lähetti viestin vuosittaiselle kokoontumiselle YK:n muistohautausmaalle Busanin satamakaupungissa, jonne haudattiin äskettäin löydetyt kolmen tunnistamattoman brittisotilaan jäännökset sotilaallisella kunnialla:

“Imjin-joen rannalla 70 vuotta sitten brittiläiset ja eteläkorealaiset joukot taistelivat rinnakkain tyrannian voimia vastaan. Ja tänään, aivan kuten teimme silloin, Yhdistynyt kuningaskunta tukee rauhaa, vaurautta ja Korean niemimaan vakautta.”

Toiminnassa kuolleiden liittolaisten joukossa oli yli 40 000 amerikkalaista ja 1 100 brittiläistä sotilasta. Korea oli kylmän sodan ensimmäinen suuri aseellinen konflikti, suuri ideologinen vastakkainasettelu kommunistisen idän ja kapitalistisen, liberaalin ja demokraattisen lännen välillä.

Vai oliko se?

Maanantain Defence of Europe -konferenssissa, jonka järjesti King’s College London’s School of Security Studies and Reaction, historioitsija Niall Ferguson ehdotti, että kylmä sota on käynnissä. Jälleen kerran kyseessä on taistelu maailman kahden suurvallan välillä – tällä kertaa Yhdysvaltojen ja Kiinan kansantasavallan välillä.

“Tässä toisessa kylmässä sodassa Kiina on vanhempi kumppani ja Venäjä nuorempi kumppani.” Fergusonin kehystyksen mukaan Ukrainan konflikti on peilikuva Koreasta: uuden kylmän sodan ensimmäinen kuuma sota. Jos tämä väite pitää paikkansa, nämä ovat vaarallisia aikoja.

Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyys on viime viikkoina muuttunut mahdollisesta todennäköiseksi lähes lopulliseksi, seisminen siirtymä molempien maiden perinteisestä liittoutumattomuudesta.

800 mailin maaraja Venäjän kanssa on erityisen herkkä Moskovan hyökkäykselle. Kansallisen yleisradioyhtiön tällä viikolla tekemän kyselyn mukaan 76 prosenttia suomalaisista haluaa liittyä liittoon, kun se maaliskuussa oli 60 prosenttia. Viime aikoihin asti kannatus jäsenyydelle nousi harvoin 30 prosenttiin.

Pääministeri allekirjoitti keskiviikkona uudet turvallisuussopimukset Tukholman ja Helsingin kanssa ja lupasi Britannian apua tavanomaisen, kyber- tai hybridihyökkäyksen sattuessa. Tehostettu tiedustelutietojen jakaminen on suunniteltu osaksi “askelmuutosta puolustus- ja turvallisuusyhteistyössä”. Moskova on epäilemättä tietoinen siitä, että Yhdistynyt kuningaskunta säilyttää ydinpelotteen.

Ensiluokkaisen puolustuskyvyn vuoksi sekä Ruotsi että Suomi toivottavat Naton lämpimästi tervetulleiksi. Molemmilla on jo läheiset siteet liittoumaan, ja he osallistuvat yhteisiin sotaharjoituksiin, koulutukseen ja operaatioihin, mikä johtaa joukkojensa yhteentoimivuuteen muiden jäsenten kanssa.

Yhteistyötä tiivistyi Venäjän Krimin liittämisen jälkeen vuonna 2014, ja se sai uutta pontta helmikuussa Ukrainan miehityksen jälkeen.

Suomi on asevelvollisuuden säilyttämisessä epätavallinen täysin vapaaehtoisvoimiin siirtyneessä Euroopassa. Näennäisesti Suomen puolustusvoimat vaikuttavat pieneltä, alle 20 000 työntekijän.

Kuitenkin kolme neljäsosaa miehistä suorittaa asepalveluksen ja siirtyy sen jälkeen reserviläisiksi, mikä edellyttää vähintään 80 päivän kertauskoulutusta vuodessa. Näin ollen varanto on 238 000.

Military Balance 2022Kansainvälisen strategisten tutkimusten instituutin julkaiseman julkaisun mukaan vaikka Suomen armeijaan kuuluu 13 400 sotilasta – tai vain 4 400, jos 9 000 varusmiestä ei oteta huomioon –, sen mobilisointivoimakkuus on 285 000. Siellä on myös 2 700 rajavartiolaitos, jossa on valmiustilassa 12 000 reserviläistä.

“Olet paras henkilö puolustamaan maatamme.” Sisään Varusmies 2020joka on lähetetty kansallispalvelukseen tuleville nuorille, Suomessa on selkeä kollektiivinen vastuu:

”Itsenäisyys ja turvalliset olosuhteet kansalaisillemme on säilytettävä – niitä Suomi on taistellut aiemmissa sodissa. Varusmiehenä olet tärkeä osa maanpuolustustamme.

Vuonna 2020 yli 80 prosenttia alle 25-vuotiaista suomalaisista kannatti asevelvollisuutta eduskunnan puolustustiedotuslautakunnan vuosittaisen selvityksen mukaan. Kansainvälinen terrorismi ja pakolaiskriisi olivat silloin ensisijaisia ​​huolenaiheita.

Kansanpalvelusta tukivat enemmän miehet kuin naiset, mikä on edelleen naisille vapaaehtoista. Viime vuonna kuitenkin ennätysmäärä haki palvelemaan maansa. Tämä määrä tulee varmasti kasvamaan, kun kuvat isoäideistä Ukrainassa tarttuvat aseisiin.

Suomi hyödyntää aiempia sotia vetoamalla Kuolemattoman rykmentin, Suuressa isänmaallissodassa ja muissa konflikteissa menehtyneiden venäläisten omaisten ilmaisemaan tunteeseen. Se korostaa sodan ja uhrauksien voimaa kansakunnan muovaamisessa ja kollektiivisen identiteetin muodostamisessa.

Samanaikaisesti voitonpäivän paraatin kanssa Punaisella torilla Ben Wallace puhui kansallisessa armeijamuseossa Chelseassa. Hän syytti Kremliä historian kaappaamisesta ja suuren isänmaallisen sodan aikana tehdyn sankarillisen uhrauksen hyödyntämisestä Ukrainan hyökkäyksen oikeuttamiseksi.

Entinen skottikaartin upseeri kritisoi oivaltavasti Venäjän sotilaallista suorituskykyä Ukrainassa ja korosti upseerikunnan laiminlyöntiä, erityisesti johtajuuden puutetta kenraalin keskuudessa.

Samalla kun Venäjän joukot osoittivat “moraalista rappeutumista”, Ukrainan joukot – mukaan lukien miliisit, naiset ja vähemmistöt – osoittivat “moraalisen komponentin” voiman, joka ei sisällä vain aseita ja johtajuutta, vaan tahtoa taistella ja voittaa.

Nykyään Ukrainaa puolustavat, kuten ne venäläiset, jotka taistelivat natseja vastaan ​​1940-luvulla ja kaikki, jotka ovat valmiita puolustamaan Suomea, ovat muistutus siitä, että jokaisella Britannian kansalaisella saattaa joskus olla rooli tämän maan puolustuksessa – ja että vapaus ja turvallisuus ei ole ilmaista.

Sarah Ingham: Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon on ajankohtainen muistutus siitä, että vapaus ei ole ilmaista
Source#Sarah #Ingham #Suomen #Ruotsin #liittyminen #Natoon #ajankohtainen #muistutus #siitä #että #vapaus #ole #ilmaista

Leave a Comment