Selitys suomalaisista jouluperinteistä | Uutiset

Miten Joulupukista tuli Suomen asukas? Mikseivät suomalaiset käy saunassa jouluaattona pimeän jälkeen? Uppoudumme ainutlaatuisiin suomalaisiin jouluperinteisiin.

Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Lomakaudella on kyse jouluperinteistä, puun koristelusta suuren aterian valmistukseen joulupukin odottamiseen. Mutta aidolla ja ainutlaatuisella suomalaisella joululla on myös omat kirjanmerkkinsä ja perinteensä, jotka tuovat juhlaan ainutlaatuista sävyä.

“Vaikka perinteen alkuperä voidaan jäljittää muualla, tapa, jolla me mukautamme jotain, tekee siitä ainutlaatuisen meidän”, sanoo Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistonhoitaja. Juha nirkko.

Alkaen miehestä, myytistä, legendasta.

Yulegoatista joulupukkiin

Kaikki tietävät joulupukin. Useimmat ihmiset tietävät, että Joulupukin inspiraationa on Pyhä Nikolaus, nykyisen Turkin hyväntahtoinen piispa. Monille on jopa tuttu, miten lapsille jouluna lahjoja tuovan ystävällisen, jämäkän miehen punaisen viitta toistuminen voidaan lukea amerikkalaisen juomajättiläisen Coca Colan ansioksi.

Joulupukin suomalaiset juuret saattavat kuitenkin olla tuttuja harvemmille. (Ei, se ei ole hänen salainen työpajansa Korvatunturilla, johon pääsemme hetken kuluttua.)

Kuvan, jota Coca Cola käytti ensimmäisessä joulupukin vetämässä joulukampanjassaan vuonna 1931, piirsi Haddon sundblom, toisen sukupolven suomalainen, jonka perhe oli kotoisin ahvenanmaalta. Vuosina 1931–1964 Sundblom loi yli 40 kuvaa joulupukista Coca Colaan, ja hänen ansiokseen on luotu kuva, jonka nyt yhdistämme Joulupukkiin.

Suomi, kuten useimmat länsimaat, on omaksunut joulupukin sydämellisesti, mutta kauan ennen kuin hyväntekeväinen Pyhä Nikolaus tuli suomalaisiin koteihin, häntä edelsi Joulupukki, tai pähkinänsärkijä, vuohen muotoinen paha henki, joka vaati lahjoja ja ruokajätteitä Pyhän Knutin päivänä (13. tammikuuta) vastineeksi sadosta ja hedelmällisyydestä. Vielä tänäkin päivänä Lounais-Suomessa, jolloin monet Pohjoismaat juhlivat joulun päättymistä, turkistakkeihin pukeutuneet miehet, tuohinaamiot ja sarvet kulkevat ovelta ovelle, ja jos ei, niin he saavat mitä haluavat. pelotella lapsia.

Tarina jatkuu kuvan jälkeen.

Kuva: Kalle Niskala / Yle

“Tämä perinne, jossa mies, joka on naamioitunut joksikin kauhistuttajaksi, käy ovelta ovelle ja etsii lahjuksia, jotta seuraava vuosi menestyisi, on ollut osa kekri, Joulu ja St, Knut’s, pitkästä aikaa”, Nirkko sanoo. Suomessa joulupukki saapui perinteen kehittyessä turkkipukeutuneena ja ennen yhdenkään lahjan antamista hänen tarkoituksenaan oli pelotella lapset.”

Kun Rautio, kuuntelijoille Markus-setä, julisti lähetyksessä vuonna 1927, että Joulupukin työpaja sijaitsee Lapin Korvatunturilla, suomalaiset lähtivät heti toimeen. Jos tiesit jotain topografiasta, siinä oli järkeä – pohjoisnavalla ei ole poroille mitään syötävää, mutta Lapissa ne vaeltelevat vapaasti. Joulupukin luontokeskuksen muuttaminen Rovaniemelle oli kuitenkin enemmän rahoituslähtöinen päätös, joka houkuttelee Napapiirille puoli miljoonaa kävijää vuosittain.

Sadonkorjuukoristeesta tannenbaumiin

Sen juuret sisällä kekrivuosittaisen sadonkorjuun päättäneen juhlan, on luonnollista, että monet näistä suomalaisista lomaperinteistä on liitetty nykyaikaiseen jouluun. Perinteiset koristeet tehdään edelleen usein oljilla, kuten tyypillinen suomalainen koristelu, Himmeli, riippuva matkapuhelin, joka on suunniteltu herättämään taivasta ja joka ripustetaan pöydän päälle loman aikana. Toinen suomalainen kodin sisustuselementti on sydämenmuotoinen oljesta tehty seppele.

Tarina jatkuu kuvan jälkeen.

Kuva: Lea Joutsensaari / Yle

Ennen 1800-luvun puolivälissä Saksasta Baltian maiden kautta Suomeen saapuneen joulukuusen käyttöönottoa perheet siirtyivät arjesta pyhäpäiviin peittämällä lattiansa oljella. Olki palveli monia tarkoituksia: se esti vetoa pääsemästä lattialautojen väliin ja tarjosi paikan, jossa lapset voivat leikkiä ja vieraat nukkua.

“Ihmisten elämäntavan muuttuessa puhtausvaatimustemme myötä olkikatto muuttui palovaaraksi ja haitaksi. Ajan myötä sen tilalle tuli joulukuusi”, Nirkko kertoo.

Männyn tie suomalaisiin koteihin ja sydämiin on sinänsä mielenkiintoinen anekdootti.

“Noin sata vuotta sitten, kun Suomi itsenäistyi ja perustettiin oppivelvollisuus, siellä oli opetusopas, jossa oli ohjeet puun vuosijuhlista. Kaikissa kouluissa oli samanlainen joulujuhla, jossa oli joulukuusi, koristeet, kortit ja lahjat. Jopa joulupukki osallistui näihin juhliin, joista tuli suuri yhdistäjä, miten joulua pitää viettää”, Nirkko selittää.

joulun kristinusko

Pääosin luterilaiset, vaikkakin enimmäkseen maallikkolaiset, suomalaiset löytävät koko joulukuun hengellisyytensä tai ainakin sentimentaliteettinsa. Noin miljoona ihmistä uskonnollisesta kuulumisesta riippumatta käy kirkossa lomien aikana joulun kirkko (joulujumalanpalvelus), konsertteja ja lahjoittakaa kynttilämereen hautausmailla jouluaattona.

“Kynttilöiden poltosta haudoilla tuli kansallinen perinne toisen maailmansodan jälkeen”, Nirkko selittää. “Maassa oli tuolloin paljon tuskaa, ja kaatuneita sotilaita oli paljon. Silloin haudoilla käynnit yleistyivät, ja perinne on jatkunut vuosikymmeniä.”

Joulun aikaan kirkot ovat usein täynnä konsertteja, joissa kuorot ja seurakuntalaiset laulavat virsiä ja rakastettuja joululauluja. Joitakin suosikki suomalaisia ​​joululauluja ovat melankoliset Varpunen jouluaamuna (Varpunen jouluaamuna), Sylvianin joululaulu (Sylvian joululaulu), kirjoittanut Zacarias Topelio, Näin joulun sydämessäni (Teen tilaa joululle sydämessäni) by Kassu halonen Y Vexi Salmi Y Tulkoon joulu (Antaa joulun tulla) ohi Pekka Simojoki.

“Nämä konsertit lisäävät joulutunnelmaa, vaikka ei olisikaan erityisen uskonnollinen”, Nirkko lisää.

Joulujuhla

Toisin kuin monissa muissa maissa, joissa suuri juhlapäivä on joulupäivänä (25.12.), Suomessa nautitaan jouluaattona juhlallisimmat ateriat.

Päivä alkaa mantelipohjaisella riisipuurolla, jonka sanotaan tuovan onnea saajalleen. Riisi oli 1800-luvulle asti luksusta, johon useimmilla ihmisillä ei ollut varaa, minkä vuoksi jokapäiväinen puuro valmistettiin kaurasta tai ohrasta. Koska riisiä pidettiin runsaammin kuin paikallisia jyviä, riisipuuroa valmistettiin vain erityistilaisuuksiin, kuten jouluun. Mutta perinne elää edelleen, ja riisipuuro ottaa edelleen paikkansa joulun aamiaispöydässä.

Maassa, jossa kalalla on historiallisesti ollut suurempi rooli kuin punaisella lihalla, joulujuhla alkaa yleensä erilaisissa kastikeissa marinoidulla silakalla, graavilaxilla (kuivakuulotettu lohi) ja mädillä. Mutta se, missä Suomi on todella laittanut omansa jouluun, on muhennos. Ruotsalainen vuoka, perunavuoka ja porkkanavuoka ovat suomalaisen joulupöydän perustuotteita.

“Se, että näistä yleisistä vuokaruoista on tullut osa juhlaamme, tuntuu aika ainutlaatuiselta Suomelle”, Nirkko sanoo. “Kukaan ei edes yritä huijata heitä, he vain istuvat siellä pöydän ääressä kaikessa yksinkertaisuudessaan.”

Tarina jatkuu kuvan jälkeen.

. Kuva: Timo Current / Yle

Vaikka vihanneksia pidetään vaatimattomina, näiden vuokojen valmistus vaatii todella vaivaa.

“Ainesosat ovat kaikki yksinkertaisia, mutta itse ruokalaji vie aikaa valmistaa, mikä tekee siitä erikoisruokaa”, hän sanoo. “Näinä päivinä, jos joku käyttää aikaa tehdäkseen yhden näistä patoista, ihmiset ovat melko vaikuttuneita omistautumisestaan.”

Jouluruoan tähti on yleensä kinkku, mikä Lidlin vuoden 2018 tutkimuksen mukaan (vaihtaaksesi toiseen palveluun) sitä kannattaa edelleen 82 prosenttia asukkaista. Vaikka viikingit söivätkin kinkkua osana joulujuhlaa, se pääsi suomalaisten ruokapöytään vasta 1800-luvulla.

“Sianlihan kulutus juontaa juurensa Suomen elintasoon ja yhä useamman kinkun ostomahdollisuuksiin. Myöhemmin kauppiaat alkoivat mainostaa kinkkua kiinteänä osana joulua ja loivat hänelle tarpeen. ” sanoo Nirkko.

Joulusauna

Mikään ei ole suomalaisempaa kuin sauna, eikä se olisi joulu ilman Suomen suosikkiharrastusta. Tämän vuosisatoja vanhan jouluaaton perinteen on tarkoitus merkitä tauon fyysisestä työstä ja mahdollisuudesta fyysiseen ja henkiseen puhdistumiseen loman ajaksi.

Nirkko epäilee, että myös se, että kylpy oli jouluaattona, myötävaikuttaa siihen, että Suomi painottaa jouluaattoa enemmän kuin sitä seuraavina päivinä.

“Työ oli ennen melko likaista, ja kun se oli puhdas ja työ tehty, se tuntui oletuksena melko juhlavalta”, hän sanoo.

Nykyään saunat lämmitetään kytkimen painalluksella, mutta ennen saunan valmistaminen oli osa rituaalia. Ensin sauna pesty kunnolla. Kun perheet kylpeivät vuorotellen jouluaaton aamusta myöhään iltapäivään, puulämmitteinen sauna lämmitettiin usein yöaikaan. Saunaa käytettiin vain päiväsaikaan, koska esi-isän ja tonttujen uskottiin asuneen siellä pimeässä. Ja rangaistus joulusaunassa melumisesta olisi seuraavan kesän hyttysiä liikaa.

Vaikka kaikilla ei ole pääsyä puulämmitteiseen saunaan, on nykyään perinne Joulusauna Sitä tukevat usein taloyhtiöt, jotka lämmittävät rakennuksen saunan ilman lisämaksua jouluaattona.

“Suomalaiset rakastavat perinteitä. Se tuo tiettyä turvallisuuden tunnetta, kun asiat tehdään tietyllä tavalla”, Nirkko sanoo. “Perinteet antavat ihmisille myös vapauden poiketa niistä. Tämä antaa mahdollisuuden kokoontua yhteen ja pohtia, miten kaikkien joulu-ajatus saadaan toimimaan yhdessä ja tehdä siitä oma perinne.”

Selitys suomalaisista jouluperinteistä | Uutiset

Source#Selitys #suomalaisista #jouluperinteistä #Uutiset

Leave a Comment