Selitys: Ukrainan hyökkäyksen keskellä, miksi Venäjä vastustaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä

Ukrainan ja Venäjän kriisin varrella Pohjoismaiden hyökkäykseen liittyvä ja siihen reagoiva kehitys voi vain lisätä alueen epävakautta.

Perjantaina Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zakharova ilmoitti, että jos Ruotsi ja Suomi liittyisivät Natoon, siirrolla “olisi vakavia sotilaallisia ja poliittisia seurauksia”.

Venäjän vastaus tuli sen jälkeen, kun Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kutsui Ruotsiin ja Suomeen osallistumaan Ukrainan tilannetta käsittelevään virtuaaliseen huippukokoukseen. Tarkastelemme tässä pelissä olevaa laajempaa historiallista taustaa, josta on tulossa yhä tärkeämpi meneillään olevan kriisin vuoksi.

Miksi Venäjä vastustaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä?

Suomi ja Ruotsi ovat Itävallan, Irlannin, Kyproksen ja Maltan ohella kaksi EU-maata, jotka eivät vielä ole Naton jäseniä. Toisen maailmansodan päättymisen jälkeen molemmat maat pysyivät sotilaallisesti neutraaleina.

Maat olivat myös tietoisesti pysyneet poliittisesti neutraaleina 1990-luvulla, mutta kanta muuttui, kun ne liittyivät Euroopan unioniin vuonna 1995. Tämä johtuu osittain niiden sotilaallisesta liittoutumattomuudesta, mutta viime vuosina se on lisääntynyt. Se, mitä molemmat maat pitävät Venäjän hyökkäyksenä, ovat herättäneet keskusteluja mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.

Zakharova sanoi lausunnossaan: “Kaikki ETYJ-maat kansallisessa ominaisuudessaan, mukaan lukien Suomi ja Ruotsi, ovat vahvistaneet periaatteen, jonka mukaan yhden maan turvallisuutta ei voida rakentaa muiden turvallisuuden kustannuksella.”

ETYJ eli Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on maailman suurin turvallisuuspainotteinen hallitustenvälinen järjestö, jolla on tarkkailijan asema Yhdistyneissä Kansakunnissa. “Suomen ja Ruotsin liittymisellä Natoon, joka on ensisijaisesti sotilaallinen liitto, kuten hyvin ymmärrätte, olisi luonnollisesti vakavia sotilaallisia ja poliittisia seurauksia, jotka edellyttäisivät maamme vastatoimia”, Zakharova lisäsi.

Miten Ruotsi ja Suomi ovat vastanneet Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan?

Suomi on ottanut vahvan kannan Ukrainan hyökkäystä vastaan ​​ja useat maan korkeat virkamiehet ovat avoimesti tuominneet Moskovan hyökkäyksen. Ruotsi on seurannut esimerkkiä.

Päiviä ennen hyökkäyksen alkamista tänä vuonna Suomen presidentti vertasi Venäjän nykyistä kohtelua Ukrainaan Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalinin yritykseen uhata ja jakaa maansa ennen hyökkäystä vuonna 1939, Reuters kertoo.

Presidentti Sauli Niinistö sanoi turvallisuuskonferenssissa Münchenissä: “Kaikki mitä tapahtuu Ukrainassa, kaikki mitä tapahtuu länsimaissa tällä hetkellä, muistuttaa minua siitä, mitä tapahtui Suomessa…” Stalin ajatteli, että hän hajottaa kansakunnan ja se on helppo mennä ja hyökätä Suomeen. Täysin päinvastoin kävi. Ihmiset yhdistyivät, ja näemme saman Ukrainassa.”

Vaikka Ruotsilla ei ole yhteistä rajaa Venäjän kanssa, sen sijainti alueella ja konfliktin leviäminen voivat vaikuttaa sen etuihin. Erityinen kiistapaikka Ruotsin ja Venäjän välillä on Gotlannin saari Itämerellä, josta tulee usein Moskovan sotatoimien kohde.

Vaikka Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson lakkasi leimaamasta Venäjän hyökkäystä “hyökkäykseksi” 22. helmikuuta, tilanne muuttui kaksi päivää myöhemmin, kun hän twiittasi: “Ruotsi tuomitsee jyrkimmin Venäjän meneillään olevan hyökkäyksen Ukrainaan. Venäjän teot ovat myös hyökkäys Euroopan turvallisuusjärjestystä vastaan. Siihen vastataan yhtenäisellä ja vahvalla solidaarisella vastauksella Ukrainaa kohtaan. Venäjä on yksin vastuussa inhimillisistä kärsimyksistä.

Sekä Suomi että Ruotsi ovat tarjonneet Ukrainalle monenlaista apua. Tuntia hyökkäyksen alkamisen jälkeen Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky puhui presidentti Niinistön kanssa, joka myönsi 50 miljoonaa dollaria apua Suomen puolesta.

Suomen ulkoministeriö käytti maiden välisten diplomaattisuhteiden 30-vuotispäivää vahvistaakseen tukensa Ukrainalle. “Tänään juhlimme #Suomen ja #Ukrainan diplomaattisuhteiden 30-vuotispäivää. Suomen tuki Ukrainan suvereniteettille ja alueelliselle koskemattomuudelle on luja. Toivon rohkeutta ja voimia Ukrainan johtajille ja kansalle tänä vaikeana aikana, UM twiittasi.

Mikä on historiallinen konteksti?

On syytä huomata, että sekä Suomella että Ruotsilla on syvät historialliset, kulttuuriset ja taloudelliset siteet Venäjään. Suomi oli ennen itsenäistymistään vuonna 1917 osa nykyistä Ruotsin ja Venäjän aluetta.

Vuoteen 1809 asti, lähes 700 vuotta, Suomi oli erillään Ruotsista. Suomen sodan 1809 jälkeen Suomesta tuli autonominen osa Venäjän valtakuntaa, kirjoittavat Robin Forsberg & Jason C. Moyer Wilson Centerin raportissa.

Mutta kaksi sotaa – talvisota 1939 ja jatkosota 1941-1944 – muuttivat Suomen ja Neuvostoliiton välisiä suhteita. “Presidentti Paasikiven ja presidentti Kekkosen omaksuma ulkopoliittinen lähestymistapa, Paasikivi-Kekkonen-doktriini, asetti Suomen kylmän sodan aikana neutraaliksi maaksi säilyttäen samalla hyvät suhteet itänaapuriin”, kirjoittajat kirjoittavat.

Tämä sopimus toimisi päävälineenä Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa vuosina 1948-1992. Forsberg-Moyerin raportissa lisätään, että Suomi kieltäytyi myös Marshall-suunnitelman rahoituksesta kunnioittaakseen sopimusta ja ollakseen provosoimatta Neuvostoliittoa.

“Yleisesti katsotaan, että tämä sopimus allekirjoitettiin Neuvostoliiton painostuksesta, mutta se antoi Suomelle tarpeeksi vapautta vaurastukseksi demokratiaksi”, raportissa sanotaan. Vaikeasta Venäjän-historiastaan ​​huolimatta Suomi ei liittynyt länsimaiseen turvallisuusliittoon.

Wilson Centerin raportissa on mielenkiintoinen näkemys myös Ruotsin historiallisista suhteista Venäjään: ”Ruotsi ei ole liittynyt sotilasliittoon tai osallistunut mihinkään sotaan vuoden 1814 jälkeen, yli 200 vuotta kestäneen rauhan jälkeen. Toisen maailmansodan jälkeen Ruotsi oli puolustuspolitiikkansa tienhaarassa, kun perinteiset valtakunnat putosivat ja uudet voimat nousivat. Sen sijaan, että Ruotsi olisi liittynyt kylmän sodan Yhdysvaltojen puolelle, mutta ilman kiinnostusta liittoutua Neuvostoliiton kanssa, Ruotsi etsi kolmatta tapaa varmistaakseen puolustuksensa ja alueellisen vakautensa.

Vuonna 1948, kun Ruotsin yritykset luoda neutraali Skandinavian puolustusliitto epäonnistuivat, kun Norja ja Tanska päättivät liittyä Natoon, sen oli pakko palata puolueettomuuspolitiikkaansa, raportissa lisättiin.

Mikä on nykyaikainen poliittinen konteksti?

Viron entinen presidentti Toomas Hendrik Ives kirjoitti vuonna 2018 selvityksen Suomen ja Nato-jäsenyydestä. Hendrikin kirjoitukset osoittavat, että paljon on ollut riippuvainen kotimaassa ja kuinka paljon maiden kansalaiset haluavat jäsenyyttä enemmän kuin poliittiset piirit. Kun lehti ilmestyi vuonna 2018, Hendrik kirjoitti, että ”Suomessa yleinen mielipide (oli) jäsenyyttä vastaan; Ruotsissa se (oli) tähän mennessä myönteinen, mutta riittämätön.”

Kun Hendrik kirjoitti paperia, “ruotsalaisten/suomalaisten Nato-jäsenyyttä vastustaneiden keskuudessa (silloin) oli näkemys, että liitymme “jos asiat muuttuvat vakavaksi”. Hendrik kertoi vuonna 2018, että turvallisuusympäristö ei vaatinut Natoon liittymistä, mutta mielikuva oli, että jos tilanne muuttuu, molemmat maat liittyisivät.

Tämän vuoden tammikuussa Suomen pääministeri Sanna Marin oli kertonut Reutersille, että Suomi ei aio lähitulevaisuudessa liittyä Natoon, mutta olisi valmis seisomaan eurooppalaisten liittolaistensa ja Yhdysvaltojen rinnalla ja asettamaan Venäjää vastaan ​​kovia pakotteita, jos se hyökkää. Ukraina. “Sillä olisi erittäin merkittävä vaikutus ja sanktiot olisivat erittäin kovia”, Marin sanoi.

Samalla Marin oli myös todennut, että Suomi pysyy jatkossakin lujana kannassaan, jonka mukaan sillä on oikeus liittyä Natoon, jos se jossain vaiheessa niin haluaa tehdä. “Kukaan ei voi vaikuttaa meihin, ei Yhdysvallat, ei Venäjä, ei kukaan muu”, Marin kertoi Reutersille.

Onko Suomella ja Ruotsilla kotimaista tukea?

Nato-jäsenyyden saamiseksi maiden tulee osoittaa huomattavaa julkista tukea siirrolle.

Suomen suurimman Helsingin Sanomien äskettäin tekemässä kyselyssä noin 28 prosenttia vastaajista halusi Suomen Natoon, 42 prosenttia vastusti ja loput olivat epävarmoja, kertoo Reuters. Luvut viittaavat siihen, että kannattajien määrä kasvoi 8 prosenttiyksikköä edellisestä vuonna 2019 tehdystä kyselystä.

The Localin (Ruotsi) raportin mukaan julkinen tuki Natoon liittymiselle on lisääntynyt viime vuosina. Joulukuussa 2020 Ruotsin parlamenttien enemmistö kannatti valmiutta liittyä Natoon, koska mahdollinen turvallisuuspoliittinen vaihtoehto nousi esiin ensimmäistä kertaa, uutisoi Reuters.

Ruotsin hallitus vastusti kuitenkin tällaista toimenpidettä. Ruotsin ulkoministeri Ann Linde oli tuolloin sanonut, ettei hallituksella ole sellaisia ​​suunnitelmia. ”Tällaiset äkilliset muutokset, jotka perustuvat melko heikkoon enemmistöön, eivät ole hyvästä. Se heikentää Ruotsin turvallisuuspolitiikan uskottavuutta, Linde sanoi.

uutiskirje | Napsauta saadaksesi päivän parhaat selitykset postilaatikkoosi

.Selitys: Ukrainan hyökkäyksen keskellä, miksi Venäjä vastustaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä
Source#Selitys #Ukrainan #hyökkäyksen #keskellä #miksi #Venäjä #vastustaa #Suomen #Ruotsin #Natojäsenyyttä

Leave a Comment