Silmiinpistävin puoli Ruotsin ja Suomen Nato-hakemuksessa

Kahden Pohjoismaan liittyminen olisi Ukrainan sodan merkittävin geopoliittinen tulos, joka muuttaisi strategista turvallisuuskuvaa Koillis-Euroopassa ja lisäisi satojatuhansia suoria Naton rajoja Venäjän kanssa.

Vuosikymmeniin, edes kylmän sodan jännittävimpinä hetkinä, kumpikaan maa ei näyttänyt tuntevan tarvetta liittyä länsimaiseen sotilasliittoon huolimatta siitä, että ne olivat lähellä idässä olevaa jättiläistä. Mutta tämä muuttui tänä vuonna, kun Putin lähetti helmikuussa panssarivaunuja rajan yli Ukrainaan.

Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson kutsui sunnuntaina Ukrainan hyökkäystä “laittomaksi ja puolustelemattomaksi” ja pelkäsi, että Moskova voisi tehdä jotain vastaavaa “välittömässä läheisyydessämme”. Presidentti Sauli Niinistö kertoi CNN:lle samana päivänä, että hyökkäys osoitti Venäjän olevan valmis hyökkäämään “itsenäistä naapurimaata vastaan”.

Monet analyytikot uskovat, että yksi Venäjän hyökkäyksen päätavoitteista oli heikentää Natoa poistamalla Kiovan mahdollinen tuleva jäsenyys hallitukselta. Jos näin on, se on kostanut mahtavasti. Liitto on nyt vahvempi ja yhtenäisempi kuin se on ollut vuosiin, ja se voi pian olla paljon suurempi.

Suomi ja Ruotsi haluavat liittyä Natoon.  Näin se toimii ja mitä tulee seuraavaksi

Mutta Naton laajentaminen voi myös aiheuttaa vakavia jälkikaiunta. Turvallisuusallianssin suoran rajan kaksinkertaistaminen Venäjän kanssa olisi henkilökohtainen isku Putinille, joka on keskittynyt länsiliiton heikentämiseen siitä lähtien, kun hänestä tuli Venäjän presidentti yli 20 vuotta sitten. Ja jos Putin koki, että Venäjä on jo tukahdutettu läntiselle kyljelleen, voisiko kahden NATO-jäsenen lisääminen lännen ja Moskovan välisen pahimman jännitteen aikana vuosikymmeniin pahentaa Venäjän johtajan vainoharhaisuutta?

1990-luvulla arvostettu Yhdysvaltain diplomaatti George Kennan – Venäjän kylmän sodan hillitsemispolitiikan perustaja – varoitti, että Naton laajentuminen vieraannuttaisi Venäjän ja aiheuttaisi vastareaktion. Nykyajan vasta-argumentti olisi se, että Moskovan kauhistuttavat tappiot Ukrainassa, lommoitunut sotilaallinen pätevyys ja epäonnistuminen Kiovan piirittämisessä osoittavat, että se on liian heikko tekemään mitään laajentuvan Naton hyväksi. Ja miksi Putinilla pitäisi olla minkäänlaista sananvaltaa siihen, kuka liittyy allianssiin?

Kremlin vastaus Suomelle ja Ruotsille ei ole toistaiseksi ollut aivan jyrkistä. Mutta se on silti valtava ydinvoima, ja kaikki päätökset siirtää ohjuksia tai taktisia ydinaseita lähemmäksi Naton rajoja voivat laukaista uuden huijauspelin Euroopassa.

Asialla on myös Yhdysvaltojen sisäpoliittinen näkökulma: presidentti Joe Biden valmistautuu toivottamaan Ruotsin ja Suomen johtajat tervetulleiksi Valkoiseen taloon torstaina, kukaan ei ole selittänyt amerikkalaisille, miksi heidän on nyt puolustettava valtavia alueita uutta Naton aluetta. Euroopassa. Se on merkittävä laiminlyönti, kun otetaan huomioon vihamielisyys Natoa kohtaan entisen presidentin Donald Trumpin kannattajien keskuudessa – jotka saattavat jonakin päivänä päätyä takaisin Valkoiseen taloon.

Todennäköisin lopputulos tässä on kuitenkin se, että hyödyt ovat riskejä suuremmat: Naton laajentaminen lisää Euroopan turvallisuutta ja on länsimaisten arvojen suoja. Mutta se, että tällainen muutos tapahtuu ilman paljoa julkista keskustelua seurauksista, ei todellakaan anna paljon kunniaa demokratioille, joita Nato perustettiin puolustamaan.

.Silmiinpistävin puoli Ruotsin ja Suomen Nato-hakemuksessa
Source#Silmiinpistävin #puoli #Ruotsin #Suomen #Natohakemuksessa

Leave a Comment