Sotarumpubeat (yli Euroopan)

kommentti

Talousministeri Mika Lintilä totesi eduskunnassa syyskuussa. 8 että Suomi on sodassa Venäjän kanssa. Tämä oli suomalaisen ministerin käsittämätön lausunto. Emme ole olleet sodassa Venäjän kanssa jatkosodan päättäneen aselevon jälkeen (rauhasopimus allekirjoitettiin 19.9.1944), emmekä todellakaan ole nyt sodassa Venäjän kanssa.

Ministeri Lintilän lausunto heijastelee sitä “jingoismia”, joka on vallannut useimmat Euroopan johtajat. He käyvät itse asiassa sotaa maata vastaan, jolla on eniten ydinaseita maailmassa! Kysymykseni Euroopan johtajille on, emmekö ole oppineet mitään menneisyydestämme?

Olen selostanut sodan taloudellisia kustannuksia, joihin vaikuttivat lähinnä poliittiset päätökset (pakotteet), en varsinainen sota. Eurooppa on menossa taloudellisesti ja poliittisesti hyvin pimeään ajanjaksoon, mutta se voi kääntyä joksikin paljon pahemmaksi, jos emme ole varovaisia.

Vuosien ajan yhtiömme pidättäytyi ennustamasta yhtä asiaa: sotaa. Teimme kuitenkin poikkeuksen helmikuussa, kun meistä näytti siltä, ​​että Ukrainan konflikti oli karkaamassa hallinnasta.

Varoitimme Deprcon-tilaajiamme 12.2.2022, että “on mahdollista, että Ukrainan ja Venäjän välinen konflikti kärjistyy lähiviikkoina.” Jatkoimme:

”Riskiarviomme on muuttunut lähinnä Venäjän ja Nato-liittolaisten välisen ”umpikujan” vuoksi. Näkemyksemme mukaan Venäjä yrittää estää Ukrainaa tulemasta sotilaallisen blokin ja mahdollisesti Euroopan unionin jäseneksi. Voi olla, että presidentti Putin on valmis pelaamaan “kaikki kortit” estääkseen jommankumman tapahtuman.”

Muutimme kantaamme, koska näimme, että sodan taloudelliset kustannukset olisivat valtavat. Varoituksessamme 12. helmikuuta kirjoitimme myös, että:

”Jos kriisi laajenee, kuten nyt näyttää todennäköiseltä, sillä voi olla vakavia ja osittain todennäköisiä tuntemattomia seurauksia rahoitusjärjestelmään ja talouteen. Pahimmassa tapauksessa Venäjä suljettaisiin SWIFT:stä eli globaalista pankkienvälisestä maksujärjestelmästä.

“Kostotoimenpiteenä Venäjä todennäköisesti katkaisisi kaasutoimitukset Eurooppaan aiheuttaen massiivisen energiakriisin mantereelle. Niillä olisi voimakkaasti horjuttavia vaikutuksia talouksiin, yhteiskuntiin ja rahoitusmarkkinoihin kaikkialla maailmassa.

Valitettavasti osoittautuimme oikeaksi varoituksemme kanssa.

Minä ja me jatkoimme luonnollisesti Ukrainan tilanteen seuraamista, ja syyskuussa. 13, löysin aloitusskenaarion.

Entä jos olemme tulkinneet väärin presidentti Vladimir Putinin tavoitteet Ukrainassa, ja entä jos me lännessä olemme luottaneet melko sokeasti Ukrainan propagandaan koskien paikan päällä tapahtuvia tapahtumia? Tällä olisi järkyttävät seuraukset Euroopassa jatkossa. Sinä päivänä julkaisin kiistanalaisen ja paljon keskusteltua skenaarioni Viserrys.

Syyskuussa 15, julkaisin koko (pahimman) vaihtoehtoisen skenaarion uutiskirjeessäni. Se perustui kolmeen oletukseen:

  1. Presidentti Putinin tarkoituksena ei ole koskaan ollut hyökätä koko Ukrainaan, vaan luoda maakäytävä Krimille ja vahvistaa itäisten liitettyjen valtioiden asemaa osana Venäjää.
  2. Venäjän sotilasliikkeet heijastavat tätä, mikä viittaa siihen, että koko pohjoinen operaatio on ollut enimmäkseen “savua ja peilejä”.
  3. Venäjän sotilaalliset tappiot Ukrainassa ovat liioiteltuja, mahdollisesti massiivisesti.

Jos nämä oletukset pitävät paikkansa – ja toivottavasti eivät pidä – ne viittaavat siihen, että:

  1. Eurooppa on kävelemässä “ansaan” sekä sotilaallisesti että taloudellisesti, ja se
  2. Me (eurooppalaiset) aiomme tuhota taloutemme ilman syytä.

En mene tässä yksityiskohtiin analyysistäni, jonka voit lukea uutiskirjeestäni, mutta haluan korostaa vaaroja, joita Eurooppa ja maailma kohtasivat, jos yllä olevat skenaariot pitävät paikkansa.

Venäjää koskevien tiukkojen pakotteiden alkuperäinen, julkisesti ilmoitettu tavoite oli, että se pakottaisi presidentti Putinin rauhanneuvotteluihin tai edes helpottaisi vallankaappausta Venäjällä. Nyt näyttää siltä, ​​että tarina on muuttunut sellaiseksi, että pakotteita pitäisi käyttää “Venäjän tuhoamiseen” ja vallankaappauksen pakottamiseksi maassa. Nämä ovat erittäin vaarallisia tavoitteita/lausuntoja.

Kuten aiemmin mainitsin, taloustieteilijä John Maynard Keynes varoitti Kansainliittoa vuonna 1924 sanktioimasta “vihollisia”. Hän totesi nimenomaisesti, että pakotteet “ottaisivat aina sen riskin, että ne eivät ole tehokkaita ja että niitä ei voida helposti erottaa sotatoimista”. Perustuu a äskettäinen puhe Presidentti Putinin mukaan jälkimmäinen on nyt toteutumassa Venäjän hallinnon ajattelussa ja entinen näyttää yhä todennäköisemmältä.

Kuten edellisessä artikkelissani kerroin, Euroopan talous on vajoamassa. Myös Venäjä kärsii luonnollisesti, mutta tilanne ei näytä siellä niin pahalta kuin Euroopassa.

Esimerkiksi Venäjä on kerännyt öljymyynnistä ennätysmäärän rahaa. On todennäköistä, että venäläiselle öljylle löytyy ostajia myös EU:n pakotteiden jälkeen. Venäjän hallituksella on luonnollisesti budjettialijäämä, mutta se näyttää olevan pienempi kuin monet (mukaan lukien minä) aluksi olettivat.

Mikä tärkeintä, Venäjällä on massiivinen ylivoima energian lisäksi myös hyödykkeiden ja metallien tuotannossa. Esimerkiksi Venäjä on johtava palladiumin, nikkelin ja pienten timanttien viejä. Kansakunta on myös suuri platinan, kullan, rikastetun uraanin ja hiilen viejä maailmanlaajuisesti. Näin ollen vaikka Venäjän talous kärsii, se tuskin romahtaa – ja ainakin tavalliset venäläiset saavat sähköä ja lämpöä läpi talven, mitä ei voida taata Euroopalle.

Presidentti Putin on myös luonut Stalinin kaltaisen komennon ja hallinnan Venäjään. Tämä tarkoittaa melko suoraan, että vallankaappaus on epätodennäköistä.

Älä ymmärrä minua väärin. Meidän ei pitäisi hyväksyä pakotettuja liitoksia tai sotia maanosassamme (tai missään muualla). Siitä huolimatta meidän eurooppalaisten pitäisi myös ymmärtää ja muistaa hyvin elävästi, mihin sodan syttyminen tai “sotarummut” lopulta johtaa.

Toivon hartaasti, että meillä eurooppalaisilla on viisautta ja rohkeutta välttää maailman sytyttämistä – kolmatta kertaa.

Tässä artikkelissa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan mielipiteitä eivätkä välttämättä heijasta The Epoch Timesin näkemyksiä.

Seuraa

Tuomas Malinen on helsinkiläisen makrotalouden konsulttiyrityksen GnS Economicsin toimitusjohtaja ja pääekonomisti sekä taloustieteen apulaisprofessori. Olen tutkinut talouskasvua ja talouskriisejä 10 vuotta. Uutiskirjeessään (MTMalinen.Substack.com) Malinen käsittelee ennustamista ja valmistautumista taantumaan ja lähestyvään kriisiin.

.Sotarumpubeat (yli Euroopan)
Source#Sotarumpubeat #yli #Euroopan

Leave a Comment