Suomalainen elintarviketeollisuus kasvattaa terveellisiä ja kestäviä innovaatioita

Suomalainen ruoka- ja juomateollisuus on osoittanut innovatiivisuuttaan.

Helsinkiläinen Anora Group toi Britanniaan lokakuussa markkinoille maailman kestävimmän vodkan, Koskenkorva Vodka Climate Actionin. Valmistettu yhteistyössä viljelijän kanssa Jari eerola ja Baltic Sea Action Groupin vodka valmistetaan ohrasta, joka on kasvatettu regeneratiivisilla viljelymenetelmillä, kunnostusmenetelmällä, joka sitoo hiilidioksidia ilmakehästä maaperään.

“Koskenkorva Vodka Climate Actionissa käytämme yksittäistä ohratilaa, joka käy hieman eri tavalla kuin muut, joten otamme prosessin käytännönläheisemmin.” Mikael Karttunen, Koskenkorva Vodkan globaali Brand Ambassador sanoi Juomakauppa.

Elvyttävän maatalouden hyödyt ovat valtavat. Karttunen sanoi, että jos kaikki maailman maanviljelijät ottaisivat käytännöt käyttöön, hiilidioksidia poistuisi ilmakehästä noin 322 miljardia tonnia.

“[That’s] melkein yhtä paljon kuin lähetimme maailmanlaajuisesti 10 vuodessa.”

Anora Group on tuonut markkinoille uusiutuvasti kasvatetusta ohrasta valmistetun vodkan, mikä tekee siitä mahdollisesti maailman kestävimmän vodkan. Kuva: Tiina Parkkinen / Altia

Gluteeniton ja vegaaniystävällinen viina valmistetaan myös pääosin bioenergiatislaamossa, jonka kierrätysaste on 99,9 prosenttia, vaikka ohran kuoret jäävät jäljelle tislauksesta, jota käytetään tislaamon polttoaineena.

Helsinki Distilling Company kertoi aloittaneensa alkoholittoman tisleen valmistuksen palvelemaan kasvavaa kuluttajasegmenttiä, joka pidättäytyy alkoholista, mutta haluaa nauttia aitoja cocktaileja jäljittelevistä juomista. Vaikka tisle saa makunsa ainesosista, kuten sitrushedelmistä ja katajanmarjoista, mikä tekee siitä alkoholittoman korvikkeen ginille, sitä ei ole tarkoitettu puhtaaseen kulutukseen.

Cocktail tarjoillaan lasissa ja avoimessa pullossa.

Helsinki Nolla Alkoholittomasta tisleestä voidaan valmistaa alkoholittomia cocktaileja, kuten Tom Nollins. Kuva: The Helsinki Distilling Company

Mikko mykkänen, Helsingin Distilling Companyn tislaajamestari, sanoi Helsingin Sanomat että tuotanto alkaa hedelmien, marjojen ja muiden kasviperäisten aineiden uuttamisella. Uutteet tislataan ja sekoitetaan ennen kuin tislauksen aikana muodostunut alkoholi poistetaan korvaamatta millään liuottimilla.

Tarkka resepti ja valmistusprosessi pidetään kuitenkin salassa.

Helsingin Distilling Companyn mestaritislaaja Mikko Mykkänen on luonut alkoholittoman tisleen, jossa on vivahteita sitrushedelmistä, katajanmarjoista ja muista kasviperäisistä aineksista. Kuva: The Helsinki Distilling Company

“Olemme ensimmäinen suomalainen tuote markkinoilla ja haluamme säilyttää etumme”, Mykkänen sanoi. “Olen varma, että alkoholittomia tisleitä alkaa tulla myös muista yrityksistä.”

Toinen helsinkiläinen startup, joka on omaksunut alkoholimarkkinoiden muutoksen hengen, on Kåska, jonka samanniminen vähäalkoholinen gin lanseerattiin viime vuonna Suomessa ja Hongkongissa. Vaikka lanseeraustapahtuma järjestettiin etänä koronaviruspandemian hillitsemiseksi tehtyjen rajoitusten vuoksi, tisle on menestynyt hyvin ensimmäisenä vuotenaan ja markkinoiden muutoksessa.

Ruokaa ja juomaa tarjoillaan pöydälle.

Kåska Casual Spirit on vähäalkoholinen gin, jossa on kuusen, sitrushedelmien ja kukkaisten vivahteita. Kuva: Kåska

Hongkong valittiin tärkeimmäksi ulkomaan markkinaksi, koska se on keskittynyt makujen valmistajiin ja trendialueisiin sekä asemansa yhtenä Aasian cocktailpääkaupungeista. Eetu Mole, yksi Kåskan perustajista.

“Hongkong on ollut kannattava markkina meille koko ajan, vaikka emme puhu massiivisista volyymeistä”, hän sanoi. Kauppalehti elokuussa. – Vähäalkoholisten tuotteiden markkinaosuus on noin prosentin, mutta vähäalkoholisten tisleiden myynti kasvoi viime vuonna 80 prosenttia.

15-prosenttinen gin tuodaan seuraavan kerran markkinoille Tanskassa, ja lisää markkinoille tulon on määrä tapahtua vuoden 2021 lopulla ja vuoden 2022 alussa.

Maailmanlaajuisesti suomalaiset ruokatuotteet vetoavat erityisesti kuluttajiin, jotka ovat huolissaan terveydestä, ympäristöstä ja kestävyydestä.

Tuotteet ovat maailman parhaita hygieniatason, jäljitettävyyden ja koko elintarvikeketjun vastuullisuuden suhteen. Maan siipikarjatilat ovat olleet antibioottivapaita yli kymmenen vuoden ajan, kun taas karjalle annettujen antibioottien määrä on yksi Euroopan pienimmistä.

Ravinto tyhjästä

Solar Foods on aloittanut uuselintarvikkeiden hakumenettelyn kylvääkseen Euroopassa lanseeratun Soleinin, hiilidioksidia metaboloivien mikrobien tuottaman vegaanisen proteiinin. Menettely aloitettiin esittämällä Euroopan komissiolle 2. marraskuuta asiakirja-aineisto, joka sisältää tietoa ja tieteellistä näyttöä startupin mielestä maailman kestävimmäksi proteiiniksi.

Vaadittu kaikille elintarvikkeille, joita ei käytetty laajalti EU:ssa ennen 15.5.1997, menettely varmistaa, että elintarvike on turvallinen, ei ole harhaanjohtavasti merkitty ja on ravitsemuksellisesti tarkoituksenmukaista.

Ruskea jauhe kaadetaan lasiin.

Solar Foods uskoo, että soleiinia luovat mikrobit, jotka ovat olleet olemassa pidempään kuin eläimet ja kasvit, joita ihmiset syövät. Kuva: Solar Foods

Solar Foods raportoi, että proteiinin muodostavaa mikro-organismia on testattu tarkasti ja sen koostumusta on seurattu ja karakterisoitu kahden viime vuoden tuotekehityksen aikana. Hänen mukaansa koostumustiedot eivät aiheuta turvallisuus- tai allergiaongelmia ja osoittavat, että proteiini on turvallista syödä ja ravitsemuksellisesti järkevä vaihtoehtoisena proteiinina.

Vaikka ajatus ruoan tuottamisesta kirjaimellisesti tyhjästä saattaa tuntua toiselta maailmalta, luonnollinen organismi on todennäköisesti ollut olemassa pidempään kuin ihmisten kuluttamat kasvit ja eläimet, kertoo yhtiön.

“Mutta vasta nyt, teknologian avulla, voimme vihdoin kasvattaa ja korjata jotain, joka normaalisti olisi ollut liian mikroskooppinen näkemään”, hän sanoi.

Yhtiö ilmoitti myös aloittavansa ensimmäisen kaupallisen mittakaavan tuotantolaitoksensa rakentamisen Etelä-Suomeen Vantaalle. “Arvioimme kaupallisen tuotannon alkavan vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla.”

Silmäänpistäviä innovaatioita

Luonnonvarainstituutti (Luke) ilmoitti syyskuussa hakeneensa patenttia kalanviljelyn plug and play -ratkaisussaan käytetylle vedenkäsittely- ja kiertoteknologialle. Modulaarinen ratkaisu voidaan asentaa esimerkiksi kuljetuskontteihin ja mahdollistaa nopean käynnistyksen ja joustavan tuotannon mittakaavan.

Edut sisältävät laajan valikoiman kustannussäästöjä.

Henkilö, joka kaataa ruokaa kalojen kasvattamiseen käytettyyn rahtisäiliöön

Luonnonvarainstituutti (Luke) uskoo, että sen plug and play -kalankasvatusratkaisu tarjoaa useita kustannussäästöjä. Kuva: Luke

“[The] Modulaarinen konsepti tuottaa säästöjä suunnittelun, komponenttien valmistuksen, hankinnan ja laitoksen konfiguroinnin kustannuksissa”, hän listasi. Tapio kiuru, Luken projektijohtaja.

Hän myönsi, että ajatus kuljetuskonttien käytöstä vesiviljelyssä ei ole uusi, mutta modulaarinen ratkaisu on tehokkuudeltaan vertaansa vailla: se tukee korkeita rehumääriä ja kalatiheyttä, mutta tarvitsee vain sähkö- ja vesiliitännät alueelle.

”Luken menetelmällä voidaan vastata useisiin vesiviljelyn nykypäivän keskeisiin haasteisiin, kuten korkeisiin investointikustannuksiin ja […] korkeat ruoka- ja työkustannukset ”, hän sanoi.

Business Finland on tukenut ratkaisun kaupallistamista 378 000 euron apurahalla. Ratkaisun suorituskykyä ja kaupallista potentiaalia arvioidaan parhaillaan Laukaassa, Keski-Suomessa, meneillään olevassa hankkeessa.

Samaan aikaan EU on rahoittanut Jyväskylän Jyväskylän ammattikorkeakoulun akvaponiikan tutkimushanketta.

Rahoituksen avulla tutkijat voivat käynnistää toteutettavuustutkimuksen, tehdä pienimuotoisia laboratoriotestejä ja rakentaa pilottilaitoksen valvomaan ja kehittämään akvaponiikkajärjestelmän suorituskykyä, jotta siitä saadaan kannattava ja ympäristöystävällinen liiketoimintamalli. maaseutualueilla. alueet, joilla on käyttämättömiä maataloustiloja.

Tähän mennessä tutkijat ovat tuottaneet minttua, pinaattia ja kirjolohia keskittyen ensisijaisesti veden laatuun, järjestelmän ylläpitoon sekä kalojen ja kasvien kasvuun.

“Aquaponics-viljely on jännittävä ja kehittyvä vesiviljelyala, joka tarjoaa mahdollisuuden säästää ympäristöämme sekä toimittaa korkealaatuisia paikallisia ruokatuotteita, kuten kalaa ja vihanneksia”, hän sanoi. Faiqa Atique, JAMKin tohtoriopiskelija.

“Menetelmä vaatii 85 % vähemmän vettä kuin perinteiset viljely- ja kalanviljelykäytännöt”, hän huomautti.

EU:n meri- ja kalatalousasioiden pääosasto totesi, että ilmastokriisi vaikuttaa tilojen, vesiviljelyn ja kalastuksen tuottoon. Aquaponics, hän sanoi, tarjoaa vaihtoehtoisen tavan tuottaa satoja ja proteiineja, joilla on minimaaliset ympäristövaikutukset, vuodenajat eivät vaikuta siihen, eikä se vaadi maankäyttöä.

Suomalainen elintarviketeollisuus kasvattaa terveellisiä ja kestäviä innovaatioita

Source#Suomalainen #elintarviketeollisuus #kasvattaa #terveellisiä #kestäviä #innovaatioita

Leave a Comment