Suomalaiset yritykset etenevät kierto-, biotaloustuotteissa

Nordic Bioproducts Group ilmoitti tammikuussa, että se on onnistunut kehrämään uuden kasvipohjaisen, myrkyttömän tekstiilikuidun nimeltä Norratex.

Espoon pääkonttorissa toimiva startup paljasti, että tuotantomenetelmä koostuu kahdesta vaiheesta: selluloosan kustannustehokkaasta ja ympäristöystävällisestä hydrolyysistä sekä tuotannon jalostuksesta viskoosimaiseksi kuiduksi. Menetelmässä voidaan sen mukaan hyödyntää erilaisia ​​raaka-aineita, kuten tekstiilijätettä, tavallista paperimassaa ja metsäteollisuuden sivutuotteita.

“Niin pian menestyminen tuli suurena yllätyksenä koko joukkueellemme”, paljasti Ville Nymantutkimus- ja kehitysjohtaja, Nordic Bioproducts.

Startup pyrki vuonna 2020 kehittämään yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa kustannustehokkaan ja skaalautuvan tekstiilikuidun valmistusprosessin, joka perustuu mm. Olli Dahl, professori Aalto-yliopistossa. Märkäkehruukokeet liukenemismenetelmällä alkoivat tuottaa lupaavia tuloksia vasta puoli vuotta niiden alkamisen jälkeen, marraskuussa 2021.

”Seitsemäs kehruukoe yllätti minut todella! Doppi oli erinomaista, eikä se tukkinut kehruua märkälinkouksen aikana”, kertoo tutkija Maija Järventausta Tampereen yliopistosta.

”Seuraavassa vaiheessa karstaus onnistui, kuitu seisonta-aukon kanssa käpristyi kauniisti eikä ryppyjä muodostunut. Kuitujen välinen kitka oli optimaalinen.”

Kuitu tarjoaa huomattavia etuja moniin olemassa oleviin vaihtoehtoihin verrattuna. Tavallinen viskoosi valmistetaan liuottamalla selluloosaa myrkyllisen hiilidisulfidin avulla ja se maksaa jopa 30 prosenttia enemmän kuin massa, kun taas puuvilla on tunnetusti resurssiintensiivistä ja polyesteri merkittävä mikromuovisaasteen lähde.

Norratex tuottaa pehmeän ja kiiltävän neuloksen. Kuva: Nordic Bioproducts Group

Nordic Bioproducts ilmoitti tammikuussa myös aloittavansa yhteistyön yhden maailman suurimmista selluntuottajista, CMPC Venturesin, CMPC:n yrityshankeosaston kanssa.

”Olemme erittäin innoissamme tästä uudesta yhteistyöstä. CMPC:lle tämä on merkittävä askel kohti johtavaa roolia globaalisti vaikuttavien biopohjaisten teollisuudenalojen tulevaisuuden kehittämisessä”, sanoi Bernardita Araya KleinstauberCMPC Venturesin johtaja.

Nordic Bioproducts on tuskin ainoa suomalainen yritys, joka haluaa siirtyä riepuista rikkauksiin kehittyvillä kestävien selluloosakuitujen markkinoilla. Aalto-yliopisto on myös osallistunut Ioncellin kehittämiseen, kun taas Infinited Fiber Company, Metsä Spring ja Spinnova ovat ottaneet käyttöön tekstiilikuituja, jotka on valmistettu materiaaleista, kuten puusta, maatalousjätteistä ja käytöstä poistetuista tekstiileistä.

Vanhan suuren teollisuuden uudelleen ajattelu

Tällaiset edistysaskeleet ovat osoitus onnistuneesta strategisesta toteutuksesta Suomessa. Metsäteollisuuden uudistumista ohjaavat ja ohjaavat kansalliset ilmasto-, energia- ja biotalousstrategiat sekä maailman ensimmäinen kiertotalouden tiekartta, muistutti. Juha PeltomakiInvest in Finlandin bio- ja kiertoteollisuuden johtaja.

“Suomen 2025 visio on, että kestävät biotalouden ratkaisut muodostavat hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perustan”, hän totesi tammikuussa.

Atte Virtanen, VTT:n biomateriaalien käsittelystä ja tuotteista vastaava johtaja, uskoo, että maan asema biomateriaalien kärjessä on suurelta osin yhteistyöhengen velkaa. VTT on ollut yksi alan aktiivisimmista tutkimuskumppaneista, joka tukee siirtymistä kiertotalouteen vähentämällä biopohjaisten materiaalien ympäristöjalanjälkeä ja tuomalla lisää arvoa Suomen luonnonvaraisuudesta.

Vaikka yritykselle voi olla houkuttelevaa ulkoistaa biomateriaaliinnovaatioita kokonaan tutkimusorganisaatiolle, kehityshankkeiden onnistuminen riippuu jatkuvasta vuoropuhelusta, Virtanen muistutti.

“Ei toimi, että haaste heitetään tutkimusyrityksille ja yritys vain odottaa ratkaisua”, hän painotti.

”Menestyksen avain on jatkuva vuoropuhelu siitä, miten haasteen ratkominen yhdessä aloitetaan, ja yrityksellä on erittäin tärkeä rooli haastaa ja ohjata tutkimusyhtiön tekemää ja toteuttamaa työtä.”

Kansallinen raaka-ainevarasto

Tietokoneella luotu kuva tekstiilinkäsittelylaitoksesta.

Topinpuiston tehtaalla aletaan seuloa eri puolilta Suomea kerättyjä loppuun käytettyjä tekstiilejä vuonna 2025. Kuva: Lounais-Suomen Jätehuolto

Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) kertoi tammikuussa, että Business Finland on myöntänyt sille noin 5,2 miljoonan euron investointiavustuksen täysimittaisen tekstiilien jalostuslaitoksen rakentamiseen Turun Topinpuistoon.

Tehdas käsittelee paikallisten jätehuoltoyhtiöiden, mukaan lukien Varsinais-Suomen LSJH:n, kotitalouksista eri puolilla maata keräämiä romutekstiilejä. Tekstiilit lajitellaan materiaalityypin mukaan osittain automatisoidulla käsittelylinjalla, joista osa on tarkoitettu uudelleenkäyttöön ja osa mekaaniseen käsittelyyn kierrätyskuiduksi, jota voidaan käyttää raaka-aineena tuotteille, kuten lanka, komposiitit, akustiset levyt, kuitukangas. ja eristysmateriaalit.

Tehtaan valmistuttua Suomesta tulee maailman ensimmäinen maa, joka kerää valtakunnallisesti kulutustekstiilejä uudelleenkäyttöä ja kierrätystä varten. Jukka HeikkiläLSJH:n toimitusjohtaja.

“Kaikki Suomen kunnat ja niiden jätehuoltoyritykset voivat yhtäläisesti toimittaa jälkikulutustekstiilinsä Topinpuiston tehtaalle jalostettaviksi”, hän sanoi. “Samoin kaikilla yrityksillä on yhtäläiset mahdollisuudet käyttää jalostamolla tuotettua kierrätysraaka-ainetta omien tuotteidensa valmistuksessa.”

“Tavoitteena on saada tehdas toimimaan vuonna 2025.”

Hanke jatkuu ympäristölupahakemuksen ja rakennussuunnitelmien laatimisella, tavoitteena rakentaminen vuonna 2023. 20,5 miljoonan euron tehtaan arvioidaan työllistävän noin 100 henkilöä.

Tehdas pystyy hyödyntämään kokemuksia teollisen mittakaavan pilottilinjasta, jonka LSJH avasi Varsinais-Suomen Paimiossa marraskuussa. Alueen 10 kunnasta kerätyt vanhat tekstiilit jalostetaan koneellisesti linjalla kuiduiksi yritysten eri tarpeisiin.

“Olemme jo saaneet paljon tietoa siitä, mitä tulee ottaa huomioon täysimittaisen laitoksen rakentamisessa”, kertoi Marko Kokkönen, LSJH:n projektipäällikkö. “Tavoitteenamme on luoda uusia kotimaisia ​​tuotantoketjuja romun tekstiilien kierrätyksen ympärille.”

Lisää maailman ykkösiä

Lähikuva poikkileikkaus lastulevystä.

Koskisen Zero-huonekalulevy on maailman ensimmäinen täysin puupohjainen kalustelevy. Kuva: Koskisen

Koskisen ilmoitti tammikuussa luoneensa maailman ensimmäisen täysin puupohjaisen huonekalulevyn korvaamalla fossiilipohjaiset liimat NeoLignolla, Stora Enson kehittämällä tavaramerkillä biopohjaisella ligniinisideaineella. Sekä raaka- että sidemateriaalit hankitaan kahden suomalaisyrityksen tuotantoprosesseista, joten huonekalulevy on täysin pyöreä tuote.

Hallitus on tulevan Zero-nimisen tuoteperheen ensimmäinen jäsen. Sen odotetaan saapuvan markkinoille tämän vuoden toisella puoliskolla, ja sen ensimmäinen sisarus, vanerilevy, ilmestyy myöhemmin.

“Näiden uusien tuotteiden ansiosta huonekalujen valmistajat voivat tarjota vaihtoehtoja, joilla on parempi kestävyys ja terveysturva”, sanoi Timo LinnaKoskisen tuotehallinnan sekä tutkimus- ja kehitysjohtaja.

toimitusjohtaja Jukka Pahta sanoi, että tuoteperhe on linjassa yhtiön strategisen tavoitteen kanssa kehittää parempia tuotteita yhteistyössä kumppaneiden kanssa ja ottaa askeleita kohti kestävämpää ja hiilineutraalimpaa tulevaisuutta muun muassa korvaamalla fossiilisia raaka-aineita uusiutuvilla ja optimoimalla puun käyttöä.

”Zero-tuoteperhe on konkreettinen teko, joka vie strategiamme arkitodellisuuteen”, katsoin.

Koskisen on ensimmäinen yritys, joka hyödyntää ligniinisideainetta teollisessa tuotannossa.

Toinen suomalaisesta maailmanensimmäinen on ZM-Grow, pohjoispohjalaisen Tracegrow’n Kärsämäen kierrätysakuista valmistama lehtilannoite. Lannoite valmistetaan murskaamalla, käsittelemällä ja liuottamalla akut massaksi, joka sitten suodatetaan, puhdistetaan ja lopuksi neutraloidaan pH-asteikolla noin neljään.

kaksi miestä pakkaamassa nestemäistä lannoitetta tehtaalla

ZM-Grow lehtilannoite on valmistettu kierrätetyistä alkaliparistoista. Kuva: Tracegrow / Facebook

Tracegrow ilmoitti maaliskuussa saaneensa Kalifornian osavaltion elintarvike- ja maatalousministeriöltä (CDFA) sertifikaatin, joka vaaditaan lannoitteiden myyntiin ja jakeluun Kaliforniassa Yhdysvalloissa.

Hutchinson jakelee jo lannoitetta Isossa-Britanniassa.

“Yksinkertaisesti sanottuna Tracegrow on kehittänyt innovatiivisen teknologian sinkin ja mangaanin erottamiseksi, puhdistamiseksi ja uudelleenkäyttöön alkaliparistoista – jopa 80 prosenttia alkaliparistoissa olevista hivenaineista voidaan käyttää uudelleen.” Tim KerrHutchinsonin lannoitepäällikkö, kommentoi tammikuussa.

“ZM-Grow täyttää kaikki asiaankuuluvat kestävän kehityksen kohdat, tarjoaa pienemmän hiilijalanjäljen ja tarjoaa samalla korkealaatuisen, tehokkaan hivenravinteisen lehtilannoitteen, joka vastaa Yhdistyneen kuningaskunnan peltokasvien pätevään tarpeeseen.”

Hutchinson on kokeillut ja jakanut kiertotaloustuotetta viimeisen kahden kauden ajan, ja se on saanut viljelijöiltä “erittäin hyvää” palautetta.

Suomalaiset yritykset etenevät kierto-, biotaloustuotteissa
Source#Suomalaiset #yritykset #etenevät #kierto #biotaloustuotteissa

Leave a Comment