Suomen ajautumista kohti Nato-jäsenyyttä kiihdytti Venäjän Ukrainan hyökkäys

Eduskuntakeskustelu seurasi maanantaina päätöstä lähettää sotilaallista apua Ukrainalle, mikä rikkoi Suomen pitkäaikaisen politiikan olla lähettämättä aseita sota-alueille. Pääministeri Sanna Marin sanoi maanantaina pitämässään tiedotustilaisuudessa päätöstä historialliseksi.

Kahdeksan kertaa Suomea suuremman Ukrainan rajalle kerääntyvän 200 000 venäläissotilasta häiritsi monia vuoteen 1917 asti Venäjää kuuluneessa Pohjoismaassa, johon puoli miljoonaa neuvostosotilasta hyökkäsi vuonna 1939.

Suomella on Euroopan unionin pisin raja Venäjän kanssa, mikä on keskeinen tekijä sen päätöksessä olla vastustamatta Moskovaa liittymällä Natoon.

”Ihmisten mielipiteet muuttuvat, se on ymmärrettävää. Venäjä on hyökännyt Ukrainaa vastaan, ja se on tietysti paljon suomalaisten pohdittavaa”, Marin sanoi tiistaina kokoukseen lähdössä Helsingin Sanomien mukaan.

Suomalaisten kannatus Nato-jäsenyydelle on kasvanut. Vetoomus kansanäänestyksen järjestämisestä allianssiin liittymisestä on kerännyt 50 000 allekirjoitusta, jotka vaaditaan, jotta ehdotus saataisiin eduskunnan käsittelyyn.

Mielenosoittajat heiluttivat Ukrainan lippuja Ukrainan tukemiseksi pidetyssä mielenosoituksessa lauantaina Helsingissä.


Kuvat:

jussi nukari/Agence France-Presse/Getty Images

Yleisradion maanantaina julkaisema mielipidekysely osoitti, että ensimmäistä kertaa suomalaisten enemmistö, noin 53 %, kannatti liittoumaan liittymistä, kun se vuonna 2017 oli 19 %. Täysi 66 % kannatti Nato-jäsenyyttä, jos naapuri Ruotsi, jolla on myös pitkään ylläpidetty epäyhtenäinen tila, liittyy samaan aikaan.

Jos Suomi liittyisi Natoon, se tekisi sen mieluummin yhdessä lännen pohjoisnaapurin Ruotsin kanssa. Maat tekevät jo nyt tiivistä yhteistyötä puolustusasioissa, mikä voi monimutkaistaa, jos toinen niistä päättäisi liittyä liittoumaan ilman toista.

Venäjä varoitti viime viikolla jyrkästi uhkana heitä olemaan liittymättä Natoon.

“On selvää, että jos Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon, joka on ensisijaisesti sotilaallinen organisaatio, sillä olisi vakavia sotilaallisia ja poliittisia seurauksia, jotka pakottaisivat Venäjän federaation kostotoimiin”, Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zakharova sanoi viime viikolla.

Suomi ja Ruotsi osallistuivat kuitenkin viime viikolla Naton hätäkokoukseen, jossa niille tarjottiin lisää, keskinäistä tiedustelu- ja tiedonvaihtoa turvallisuusoperaatioista.

“Suomalaiset ovat perinteisesti painottaneet Venäjän vakuuttamista siitä, että he eivät halua olla ponnahduslauta millekään vihamieliselle toiminnalle”, sanoi Suomen ja euroatlanttisen turvallisuuden asiantuntija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista. “NATO-jäsenyys on nähty häiritsevänä tekijänä.”

Ukrainan toiseksi suurin kaupunki Harkova joutui raskaan pommituksen kohteeksi; lähes 40 mailin pituinen venäläinen saattue lähemmäs Kiovaa; Presidentti Zelensky puhui Euroopan parlamentille. Kuva: Sergey Bobok/AFP/Getty Images

Kylmän sodan päättyminen ja aseellisen konfliktin välittömän uhan hälventyminen mahdollistivat Suomen tiiviimmän yhteistyön Naton kanssa luopumatta puolueettomuudestaan, esimerkiksi lähettämällä joukkoja Afganistaniin auttamaan liiton väliintuloa vuoden 2001 jälkeen. suhteita länsimaihin osittain siksi, että suuri osa sen asearsenaalista koostuu Yhdysvalloissa ja Euroopassa valmistettuja varusteita.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on pakottanut Helsingin ottamaan entistä merkittävämpiä askelia puolueettomuudesta.

Huolimatta politiikastaan ​​olla lähettämättä aseita sota-alueille, Suomi ilmoitti maanantaina lähettävänsä Ukrainaan 2 500 rynnäkkökivääriä, 150 000 luotia, 1 500 panssarintorjunta-asetta sekä 70 000 ruokapakettia. Lähetyksen on tarkoitus kulkea Puolan kautta keskiviikkona, puolustusministeri Antti Kaikkonen sanoi.

Saksa, joka on myös ollut haluton toimittamaan aseita sota-alueille, on myös suostunut varustamaan Ukrainaa ja sitoutunut käyttämään paljon enemmän puolustukseen.

Merkissä Suomi etääntyy Venäjästä välittömien puolustusasioiden ulkopuolelle, ja maa sulki ilmatilansa Venäjän suunnitelmilta monien muiden, mukaan lukien Skandinavian ja Baltian maiden, kanssa. Helsinki vaati myös kovia EU-pakotteita Moskovalle, “vaikka se johtaisi Venäjän vastatoimiin”, Marin sanoi viime viikolla.

Suomen talousministeri Mika Lintila on sanonut, että hänen hallituksensa ei myönnä rakennuslupaa Venäjän tukemalle Fennovoima Oy:n ydinhankkeelle, jota oli odotettu myöhemmin tänä vuonna.

“Ensimmäistä kertaa Suomen kylmän sodan jälkeisessä historiassa monet palaset liikkuvat”, Pesu sanoi. “Emme vielä tiedä, mihin Suomi laskeutuu.”

Suomen Nato-jäsenyys ei todennäköisesti tapahdu heti, sillä maan poliittiset puolueet vastustavat edelleen ylivoimaisesti sitä. Liittoon liittyminen edellyttää kansanäänestystä, johon poliittiset puolueet eivät välttämättä halua ryhtyä ennen seuraavia eduskuntavaaleja, jotka pidetään huhtikuussa 2023, asiantuntijat arvioivat.

Mutta kun Venäjän sota Ukrainassa jatkuu, myös yleinen paine maan kansainvälisen kannan uudelleen harkitsemiseksi kasvaa.

“Tällä tahdilla meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin liittyä [NATO]Suomen entinen pääministeri Alexander Stubb sanoi Twitterissä viime viikolla. “Suomen liittyminen vahvistaisi allianssia ja auttaisi pitämään Pohjois-Euroopan vakaana.”

Kirjoittaa Sune Engel Rasmussen osoitteessa sune.rasmussen@wsj.com

Copyright ©2022 Dow Jones & Company, Inc. Kaikki oikeudet pidätetään. 87990cbe856818d5eddac44c7b1cdeb8

.Suomen ajautumista kohti Nato-jäsenyyttä kiihdytti Venäjän Ukrainan hyökkäys
Source#Suomen #ajautumista #kohti #Natojäsenyyttä #kiihdytti #Venäjän #Ukrainan #hyökkäys

Leave a Comment