Suomen saamelaislain edistymisen puute “syvästi:” Saamelaisparlamenttineuvosto – Silmä arktiseen

Sajos, saamelaiskulttuurikeskus Inarissa ja saamelaiskäräjien kotipaikka (Eilís Quinn/Eye on the Arctic)

Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjistä koostuva elin sanoi keskiviikkona olevansa “syvästi huolissaan” saamelaiskäräjien uudistamisen viivästymisestä Suomessa.

“Saamelaiskäräjien neuvosto on syvästi huolissaan edistymisen puutteesta ja siitä, että Suomen hallitus ei ole vielä toimittanut lakia eduskunnalle Suomen hallituksen ja Suomen saamelaiskäräjien välisen neuvottelutuloksen mukaisesti”, neuvosto toteaa. sanoi.

Lausunnon ovat allekirjoittaneet Saamelaiskäräjien ja Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Håkan Jonsson, Saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja ja Norjan saamelaiskäräjien puheenjohtaja Silje Karine Muotka ja Saamelaiskäräjien neuvoston varapuheenjohtaja ja Saamelaiskäräjien presidentti Tuomas Aslak Juuso, päivätty 15.11.

Tuomas Aslak Juuso, saamelaiskäräjien puheenjohtaja. (Ville-Riiko Fofonoff / Sámediggi | Saamelaiskäräjät)

Kiista kohdistuu saamelaiskäräjälain muutoksiin, jotka antaisivat saamelaiskäräjille yksin päättää, kuka voidaan määritellä saamelaisiksi ja äänestää saamelaiskäräjävaaleissa.

Tällä hetkellä Suomen laki sallii saamelaiskäräjävaaleissa äänestää ne, joiden esi-isät ovat historiallisesti maksaneet “lapin veroa”, jotka ovat metsästäneet, kalastaneet ja kasvattaneet poroja, vaikka he olisivat etnisesti suomalaisia.

“Näyttäisi itsestäänselvältä, että saamelaisveron maksaneiden etnisten suomalaisten jälkeläisiä ei pitäisi ottaa mukaan saamelaisten itsehallintoelimeen”, valtuusto sanoi.

Yleisradio Yle uutisoi tällä viikolla, että Suomen Keskusta on toistuvasti lykännyt uutta lakia, mutta pääministeri Sanna Marin Sosialidemokraattinen puolue, aikoi lähettää lain eduskunnalle torstaina.

Saamelaisten parlamentit

Saamelaiskäräjät Suomessa. (Ville-Riiko Fofonoff / Sámediggi | Saamelaiskäräjät | Saamelaiskäräjät)

Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaisparlamentit edustavat omien maidensa saamelaisväestöä. Jokaisen maan saamelaisparlamentin jäsenet valitaan neljän vuoden välein. Parlamentit eivät ole lainsäädäntöelimiä, eikä niillä ole veto-oikeutta maa-, vesi- tai luonnonvarojen hyödyntämiseen perinteisillä saamelaisalueilla. Koska Norja on kuitenkin ratifioinut ILO-169:n, saamelaisilla on nyt suurempi rooli päätöksentekoprosessissa, kun on kyse hankkeista ja kehityshankkeista, jotka voivat vaikuttaa heidän perinteisten alueidensa maihin ja vesiin.

“Eksistentiaalinen uhka saamelaiskäräjien legitiimiydelle”

Aiemmin tässä kuussa saamelaisneuvosto, Kansalaisjärjestö, joka edistää arviolta 100 000 – 150 000 saamelaisen oikeuksia ja yleisiä etuja Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä – saamelaisten kotimaassa yhteisnimitys Sapmisanoi mitä pidempi laki kirjassa on, sitä suurempi se on eksistentiaalinen uhka Suomen saamelaiskäräjille.

“Kysymys on viime kädessä siitä, pitäisikö saamelaisilla olla virallinen edustusto Suomessa vai ei”, Áslat Holmberg sanoo. “No pitäisikö meidän? Miksi tätä pitää vielä kysyä vuonna 2022?” (Saamelaisneuvosto)

“Maanoikeuksien toivossa syntynyt “Uusi Lapp -liike” pyrkii vesittämään saamelaisten vielä hauras kulttuurinen itsehallinto, saamelaisneuvoston puheenjohtaja Aslat Holmberg sanoi.

”Kyse on eksistentiaalisesta uhasta saamelaiskäräjien legitimiteetille. Saamelaisten edustajisto menettäisi merkityksensä, jos päätöksentekovaltaa käyttäisi muut kuin saamelaiset.

Saamelaiskäräjien mielestä kiista on jatkunut liian pitkään Yhdistyneiden Kansakuntien alkuperäiskansojen oikeuksia koskevassa julistuksessa on jo määrätty, että “alkuperäiskansoilla on oikeus määrittää oma identiteettinsä tai jäsenyytensä tapojensa ja perinteidensä mukaisesti sekä oikeus määrittää instituutioidensa rakenteet ja jäsenet. omien menettelyjensä mukaisesti.”

Se viittaa myös YK:n ihmisoikeuskomitean vuonna 2019 antamaan päätökseen, jonka mukaan Nykyinen saamelaiskäräjien laki rikkoo ihmisoikeussopimuksia.

“Neuvosto vaatii Suomen nykyisten ihmisoikeussopimusrikkomusten lopettamista ja tarpeellisia toimia saamelaiskansojen itsemääräämisoikeuden turvaamiseksi Suomen saamelaiskäräjien kautta edustavana elimenä”, lausunnossa todetaan.

Kirjoita Eilis osoitteeseen eilis.quinn@cbc.ca

Aiheeseen liittyviä tarinoita pohjoisesta:

Suomalainen: Suomalaisten saamelaiskoulutusprojektin tulee olla pysyvä: Nuorisoneuvosto, Eye on the Arctic

Grönlanti: Alkuperäiskansojen tieto on otettava mukaan päätöksentekoon, sanovat inuiittijohtajat, Eye on the Arctic

Norja: Voiko rajat ylittävä yhteistyö auttaa dekolonisoimaan saamenkielistä koulutusta, Eye on the Arctic

Ruotsi: Ruotsin saamelaiset aloittavat työskentelyn Totuus- ja sovintokomission, Eye on the Arctic, rakenteen parissa

Suomen saamelaislain edistymisen puute “syvästi:” Saamelaisparlamenttineuvosto – Silmä arktiseen
Source#Suomen #saamelaislain #edistymisen #puute #syvästi #Saamelaisparlamenttineuvosto #Silmä #arktiseen

Leave a Comment