Suomen Talvifestivaalit | Muinaisessa Suomessa talvi oli täynnä kaikenlaisia ​​juhlia ja juhlia.

Esikristillisessä Suomessa juhlit liitettiin maahan ja vuoden pyörä täyttyi juhlapäivillä maan ja maan henkien kunniaksi. Keskiajalla nämä henget nimettiin uudelleen katolisten pyhien mukaan, mutta monissa tapauksissa rituaali palvonta säilyi samanlaisena. Talvi oli sisäisen pohdinnan aikaa. Luontoon perustuva henkisyys oli jotain hyvin yleistä kulttuurissa, jolla oli niin tiivis suhde ympäröivään luontoon.

marraskuuta – Marraskuu

Johtuu vanhasta suomesta “marras” tarkoittaa kuolemaa (kuoleva maa).

Jako-aika – Jakoaika 30.10 – 10.11
Pyhä aika vanhan ja uuden vuoden välillä. Henkien aika. Ensimmäisen lumen aika.

Martin päivä – Pyhän Martan päivä 10.11
Syksyn viimeiset juhlat. Illallinen sisälsi sesongin ruokia.

Liisan päivä – Liisan päivä 19.11
Tiet alkavat olla jään peitossa.

Litvetin päivä – Litvetin päivä 23.11
Jouluvalmistelujen alku.

Kaisan päivä – Pyhän Katariinan päivä 25.11
Kaisan juhla, lampaiden ja lehmien suojahenget. Lampaan villaa leikataan.

Antin päivä -Anttipäivä 30.11
Ihmiset alkavat valmistaa jouluruokia. Sää kylmenee.

Joulukuu – Joulukuu

(Joulu = joulu)
Kuukauden vanha nimi oli talvikuu talvikuukausi.

Annan päivä – Annan päivä 15.12
Joulun leivonta alkaa. Leivonnaisten antamisen naapureille uskottiin tuovan onnea tilalle ja talolle. Loma on pakanallinen alkuperä Annikin, metsän hengen, uskon ja eläinten suojelijan palvonnasta. Katolisena aikana loma muutettiin Pyhän Annan päiväksi.

Tuomaan päivä ja pesäpäivät – Tuomaan ja pesimäpäivä 21.12
.Vuoden pisin yö ja lyhin päivä. Lepoaika, aurinko menee pesäänsä.

Joulu – Joulu 25.12 – 13.1
On aika muistaa läheisiä ja perheenjäseniä. Monet pakanalliset tavat, jotka kuuluivat Kekri-juhliin, tulivat myöhemmin osaksi Joulua.

Tapanin päivä – Tapanin päivä (St.Stefan) 26.12
Hevosten päivä. Aika käydä naapureiden ja ystävien luona.

Tammikuu – Tammikuu

Kuukauden nimi tulee sanasta tammy tarkoittaa tammea. Viitaten talven sydämeen (keskellä) symboli oli iso tammi.

Nuutinpäivä – Nuutin päivä 13.1
Joulun loppu. Nuutti oli iloinen festivaali. Mummolaisten ryhmä soitti nuuttipukit vieraili talosta taloon laulaen ja esiintyen.

Selkäviikot (takaisin viikkoa) Nuutista helmikuun loppuun
Kovan metsätyön aika

Heikinpäivä – Heikin päivä 19.1
”Talvi takaisin” napsahtaa. Vuoden pimein aika on ohi ja kevät on tulossa.

Paavon päivä – Paavon päivä 25.1
Päivät muuttuvat kevyemmiksi. Päivän perinteinen ruoka oli hernekeitto.

Helmikuu – Helmikuu

Joskus tunnetaan nimellä ”pikkutammi” pieni tammi. Kuukauden nimi on johdettu sanasta helmi merkitys helmi, viitaten kimaltelevaan lumeen. Vuoden kylmin aika.

Kynttilänpäivä/kyntteli – Kynttilänpäivä 2.2
Kevään ensimmäinen päivä. Aika ennustaa säätä tulevalle vuodelle.

Sipin päivä – Siprin päivä 15.2
Siat ja kanat päästettiin ulos syömään. Useita loitsuja tehtiin munalla.

Kevät-Matti – Kevät Matti 24.2
Luonto herää eloon. Alkoholit heittävät kuumia kiviä vesialueille sulattaen jään pois.


Suomen Talvifestivaalit | Muinaisessa Suomessa talvi oli täynnä kaikenlaisia ​​juhlia ja juhlia.
Source#Suomen #Talvifestivaalit #Muinaisessa #Suomessa #talvi #oli #täynnä #kaikenlaisia #juhlia #juhlia

Leave a Comment