Suomen viimeinen Lenin-patsas herättää kiivasta keskustelua | Uutiset

Turun Lenin-patsaan poistamisen jälkeen Kotka on Suomen viimeinen kaupunki, jossa on Neuvostoliiton perustajan johtajan muistomerkki.

Vladimir Leninin patsas istuu Kotkan puistossa. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Elämää suurempi Leninin rintakuva seisoo piilossa olevassa puistossa Kotkan kaakkoiskaupungissa – mutta Venäjän hyökkäyksen jälkeen Ukrainaan monumentti on yhtäkkiä kansallisen keskustelun keskipisteessä.

Veistos saatiin lahjaksi vuonna 1979 Kotkan Viron ystävyyskaupungista Tallinnasta, joka oli tuolloin osa Neuvostoliittoa. Siitä lähtien patsas on ollut vandaalien ja mielenosoittajien kohteena.

Talvisodan syttyessä vuonna 1939 Kotka oli yksi ensimmäisistä Neuvostoliiton pommittamaista alueista. Kaupungin Lenin-rintakuva sijaitsee lähellä rakennusta, jossa Neuvostoliiton suunnitelmat pommittivat siviilejä. Kunta on jo saanut pyynnöt poistaa patsas ja sijoittaa se maakuntamuseoon sen sijaan, että se tuhottaisiin kokonaan.

Kotkan sosiologian professori Juhani Pekkola on halunnut Leninin patsaan poistettavaksi kaupungin keskustasta jo jonkin aikaa.

“Siviilien pommittaminen on sotarikos. Tällainen muistomerkki on väärässä paikassa. Hyökkääjän sijaan pitäisi muistaa pommituksissa kuolleita kotkalaisia, sodan sankareita, sodan lapsia, ja sotaorvot”, Pekkola kertoi Ylelle.

Paikallislehden Kymen Sanomien verkkokyselyssä kaksi kolmasosaa vastaajista sanoi, että he haluaisivat poistaa Leninin patsaan puistosta.

Suomella on monimutkainen historia Neuvostoliiton perustajan Vladimir Leninin kanssa. Lenin vietti aikaa Suomessa vuosisadan vaihteessa ja oli Neuvostoliiton johtaja, joka allekirjoitti Suomen itsenäisyyden myöntämisasiakirjat vuonna 1917.

Tämä historia oli näkyvästi esillä kylmän sodan aikana, jolloin Moskovalla oli vahva vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan ja Leniniä ylennettiin Suomen ystävänä huolimatta roolistaan ​​Venäjän sodissa ja punaisessa terrorissa Neuvostoliiton perustamisvaiheessa.

Vuonna 1946 Tampereelle avattiin ensimmäinen Neuvostoliiton ulkopuolella sijaitseva Lenin-museo, jossa se toimii edelleen. Leninin rintakuvan lisäksi neuvostoliittolaiset lahjoittivat myös muita patsaita yhteisöissä eri puolilla maata vaikutusvallan levittämiseksi Suomen sisällä.

Venäjän hyökkäyksen jälkeen Ukrainaan Suomen Lenin-patsaat ovat kuitenkin joutuneet entistä enemmän tarkastelun kohteeksi. Kriitikot ovat väittäneet, että veistokset loukkaavat Neuvostoliiton käsissä kuolleita, kun taas kannattajat ovat väittäneet, että veistokset liittyvät itse Suomen historiaan ja niitä tulisi pitää taideteoksina.

Huhtikuun puolivälissä Turku päätti poistaa oman Lenin-patsaansa keskustasta sitä ympäröivän kiistan vuoksi. Turku sai sen vuonna 1977 lahjaksi silloisen vallankumouksellisen Leningradin – tai nykypäivän Pietarin – kaupungilta.

Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Historian säilyttäminen

Venäläinen ja propagandatutkija Reeta Kanga, Turun yliopistosta olet pitänyt näitä patsaita historiallisina monumentteina. Taidehistorioitsijana hän haluaisi pelastaa monumentteja, jotka saattavat olla epämiellyttävällä paikalla yleisessä omassatunnossa. Kangas sanoi uskovansa, että muistomerkki voi saada uuden merkityksen avoimen keskustelun kautta.

“Voit puhua asioista eikä vain vaunuilla patsaita johonkin taidemuseon varastoon pölyämään. Leniniä ylistävässä muistomerkissä on enää vaikea nähdä, mutta se on jäänyt dokumentiksi menneisyydestä”, Kangas selitti.

Kangas kyseenalaisti perustelut Turun päätökselle poistaa kaupungin Lenin-patsas. Hänen mielestään sen takana on poliittinen syy – Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

“En ymmärrä logiikkaa. Turussahan on Aleksanteri I:n patsas, eikä kukaan vastannut siihen patsaan, vaikka se symboloi samaa suurvaltaa, joka Putinilla on”, Kangas huomautti.

Lenin-museo painaa

Tampereen Lenin-museon johtaja Kalle Kallio, ei myöskään näe yhteyttä Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja Leninin patsaiden välillä. Lenin-museo on ainoa säilynyt museo, joka on omistettu vallankumoukselliselle Venäjän ulkopuolella, ja se sijaitsee entisessä työväentalossa, jossa Vladimir Lenin ja mahdollisesti pitkäaikainen Neuvostoliiton johtaja Joseph Stalin tapasivat ensimmäisen kerran vuonna 1905.

Kallio oli Kankaan kanssa samaa mieltä vedoten epäjohdonmukaisuuteen patsaiden poistamisessa

“Helsingin Senaatintorilla on tsaari Aleksanteri II:n patsas. Hän on historiassamme “hyvä tsaari”, joka salli suomen kielen käytön ja jona aikana marka [Finland’s then-currency] tuli. Jos emme hyväksy Leniniä, niin miksi hyväksymme Aleksanteri II:n?” Kallio kysyi.

Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Patsaan tulevaisuus?

Kotkan kunnanvaltuusto pohtii edelleen, mitä patsaan kanssa tehdään.

Osa valtuuston jäsenistä vastustaa sen poistamista.

valtuutettu Leena Grinari (Vihreä) sanoi haluavansa Leninin patsaan pysyvän nykyiselle paikalleen, mutta piti selittävää kylttiä tarpeellisena. Griinari sanoi näkevänsä patsaan kuvanveistäjän taideteoksena Matti Varikvirolainen taiteilija, joka tilattiin sen luomiseen vuonna 1979.

“Tässä on taiteilijan ironiaa, että Leninillä on vain yksi käsi, eikä se ole hänen vasemmistollaan. Voidaan ihmetellä, onko se jonkinlainen hienovarainen lausunto vai ei”, Griinari pohti.

Vuonna 1995 patsaan lähellä paljastettiin veistos Leninin kadonneesta kädestä osana taidenäyttelyä.

Kuva: Mikko Savolainen / Yle

“Mielestäni tämä koko juttu on täynnä symboliikkaa. Tietysti se kannattaa säilyttää taidehistorian, mutta myös historiallisten perusteiden perusteella”, Griinari selitti.

Patsaan poistaminen herättää kysymyksen historian unohtamisesta tai muuttamisesta. Kallio Lenin-museosta kohtelee näitä patsaita pelkkinä patsaisina, eikä hänen mielestään menneisyyden käsitys muuttuu, onko patsas sisällä vai ulkona.

Hän viittasi patsaskiistaan ​​Yhdysvalloissa, jossa on haluttu poistaa muistomerkit, jotka ylistävät konfederaation perintöä. Erottelun kannattajat rakensivat enemmistön (siirryt toiseen palveluun) Näistä patsaista Yhdysvalloissa vastauksena kansalaisoikeusliikkeelle 1900-luvulla.

“Jos kotkalaiset päättävät, että Leninin paikka ei ole enää ulkona, niin patsas olisi mahdollista poistaa. Mutta täytyy olla johdonmukainen. Voi olla muitakin asioita, joita ei voisi enää olla esillä, jos maalaisimme nämä aiheet niin laajasti”, Kallio muistutti.

Suomen viimeinen Lenin-patsas herättää kiivasta keskustelua | Uutiset
Source#Suomen #viimeinen #Leninpatsas #herättää #kiivasta #keskustelua #Uutiset

Leave a Comment