Suomessa muistot katkerasta sodasta Moskovan kanssa eivät koskaan haalistu. Jotkut pelkäävät historian toistavan itseään

Suomi saattaa olla tunnetusti neutraali kansakunta, mutta pinnan alla on maa, jota arpeuttavat tuskalliset sodanmuistot ja pelko historian toistamisesta.

“Tämä alue on ollut Venäjän ja Ruotsin hallinnassa… joten tiedämme konfliktin”, sanoo Lappeenrannan lähellä Venäjän rajan tuntumassa asuva sotahistoriallinen matkaopas Anne Sorsa-Vainikka.

“Kun saimme itsenäisyytemme, tiesimme, että tarvitsemme oman armeijan.”

Anne on yksi harvoista suomalaisista, joka pystyy paljastamaan maan kuuluisan “Salpalinjan” etuvartioasemat, sarjan toisen maailmansodan aikana rakennettuja linnoituksia, bunkkereita ja muita puolustuksia.

Anne Sorsa-Vainikka on yksi harvoista Suomen rajaseudun “Salpa Line” -linnoitus- ja -bunkkereiden oppaista.(ABC-uutiset: Isabella Higgins)

Hän osoittaa sementtisuojan huipulla olevaa kaiverrusta, joka on kaiverrettu maahan järvenrantakoivumetsässä.

“Tämä tunnus on melkein jokaisen Salpalinjan linnoituksen päällä”, hän sanoo.

Bunkkerin yläosaan kaiverrettu tunnus, jossa näkyy kaksi eri kättä pitelemässä miekkoja.
Tunnus, jossa kaksi eri kättä pitelevät suoraa ja kaareva miekka, edustaa taistelua idän ja lännen välillä, Anne sanoo.(ABC-uutiset: Isabella Higgins)

Jälleen kerran hänen rajayhteisönsä asukkaat katsovat itään peloissaan siitä, mihin heidän naapurinsa pystyy.

Suuri osa Itä-Suomen Karjalan aluetta, jossa Anne varttui, luovutettiin Neuvostoliitolle osana sodanaikaista rauhansopimusta vuonna 1940.

“Ihmiset ovat todella peloissaan nähdessään Venäjän julman hyökkäyksen Ukrainaa vastaan ​​ja sen aiheuttaman, ja mielestäni tämä aktivoi monien ihmisten kollektiivisen muistin”, tohtori Iro Sarkka Helsingin yliopistosta kertoo ABC:lle.

“Hävisimme… ja jouduimme maksamaan todella raskaat korvaukset Neuvostoliitolle, lähes 6 miljardia euroa (A8,9b dollaria) nykyaikaisin termein.

Joukko miehiä istuu suomalaisessa konekivääripesässä lumessa.
Suomen ja Neuvostoliiton talvisota kesti kolme kuukautta vuosina 1939-1940.(Wikimedia Commons)

Suomi on pitkään ollut maa idän ja lännen välissä ja viime aikoina jopa mielellään sovittelijan roolissa, Sarkka sanoo.

Kuitenkin tässä kuussa maa teki monumentaalisen liikkeen luopuakseen sotilaallisesta liittoutumattomuudesta ja liittyäkseen Yhdysvaltojen, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan kaltaisten joukossa Pohjois-Atlantin järjestöön. [NATO] puolustusliitto.

“Nyt otamme viimeisiä askelia liittyäksemme samanmielisten kansojen joukkoon… nyt ei ole paluuta”, tohtori Sarkka sanoo.

“Ei koskaan enää yksin”, kun suomalaiset luopuvat puolueettomuudesta

Aleksanteri II:n patsas seisoo historiallisen valkoisen rakennuksen edessä Helsingissä.
Helsingin Senaatintorilla seisoo Aleksanteri II:n, Venäjän tsaari ja Suomen suurruhtinas, patsas.(ABC-uutiset: Andrew Greaves)

Helsingin siluetti heijastaa monia keisareita, jotka ovat ottaneet maan hallintaansa.

Ikoniset pohjoismaiset designit sijaitsevat itämaisille keisareille rakennettujen mahtavien kupolien rinnalla.

Alue oli vuosisatojen ajan Ruotsin hallinnassa, ja brutaalin sodan jälkeen kansakunta liitettiin Venäjän valtakuntaan, ennen kuin suomalaiset itsenäistyivät vuonna 1917.

“Suomen historiassa on ollut hyvin ankaria aikoja”, tohtori Sarkka sanoo istuessaan lähellä Helsingin Senaatintoria.

Yleisön aukion keskellä on jatkuva muistutus elämästä Venäjän vallan alla: tsaari Aleksanteri II:n, tuolloin myös Suomen suurruhtinaana, patsas.

Harry Blassar oli lapsi, kun neuvostoliittolaiset pudottivat pommeja tälle Helsingin alueelle.

Vanhempi mies violetissa paidassa ja ruskeassa takissa istuu penkillä patsaan edessä.
Harry Blassar, 89, asui Helsingissä, kun Neuvostoliitto pommitti sitä talvisodan aikana.(ABC-uutiset: Andrew Greaves)

“Se oli niin surullinen asia, jota jouduimme käymään läpi, niin paljon nälkää ja surua”, 89-vuotias sanoo katsellessaan Aleksanteri II:n patsasta.

“Perheeni pakeni Ruotsiin pitkäksi aikaa, ja ruokaa oli vaikea saada, ja se oli vain erittäin huono.

Hän sanoo olevansa kiitollinen nähdessään maansa yrittävän liittyä Natoon “elämäni aikana”.

Ukrainan sota lisää tukea Nato-pyrkimyksille

Suuret lohkareet ovat sammaleen peitossa metsässä.
Suomalaiset käyttivät suuria, raskaita lohkareita, jotka kaivettiin maahan fyysisenä suojana Neuvostoliiton panssarivaunuja vastaan.(ABC-uutiset: Isabella Higgins)

“Se muisto siitä, että olimme joutuneet taistelemaan ja menettäneensä kansallisen alueensa, ja myös niin monia sieluja, periaatteessa emme halua enää koskaan kohdata sitä tilannetta”, tohtori Sarkka sanoo.

Maan yleisradioyhtiön tekemä kysely osoitti, että toukokuussa 76 prosenttia suomalaisista halusi liittyä liittoumaan, mikä on dramaattinen nousu Ukrainan hyökkäystä edeltäneestä noin 20-25 prosentista.

. Suomessa muistot katkerasta sodasta Moskovan kanssa eivät koskaan haalistu. Jotkut pelkäävät historian toistavan itseään
Source#Suomessa #muistot #katkerasta #sodasta #Moskovan #kanssa #eivät #koskaan #haalistu #Jotkut #pelkäävät #historian #toistavan #itseään

Leave a Comment