Suomesta turvapaikan saatuaan afganistanilainen nainen jatkaa rauhan ja tasa-arvon puolustamista

Shekeba Ahmadi saapui vastaanottokeskukseen Pohjois-Suomen kaupunkiin Oulussa vain puhelin, passi ja vaatteet selässään. Päästäkseen Afganistanin pääkaupungin Kabulin lentokentälle ja päästäkseen pois maasta hän oli valinnut tuskallisen pakoreitin, joka sisälsi viemärikanavien osia.

Ahmadi on hazara, etninen ryhmä, jota Talebanit vainoavat voimakkaasti. Entisenä työntekijänä Suomen Kabulin-suurlähetystössä hän kuului yli 400 afgaanijoukon joukkoon, joka evakuoitiin turvaan Suomen puolustusvoimien avulla.

Uusien kulmakivien järjestäminen

Tässä esitetty suomalainen Oulu oli Ahmadin ensimmäinen kohde kaoottisen ja vaarallisen paen jälkeen Afganistanista elokuussa 2021.Kuva: Ismo Pekkarinen/Lehtikuva

Ahmadi kertoo tarinansa siemaillen kahvia Helsingin keskustassa, kaupungissa, jota hän on kutsunut kodiksi viimeisen vuoden ajan.

“Uudelleensijoittaminen on ollut hyvin voimaannuttavaa, mutta myös haastavaa”, hän sanoo. ”Alkupäivät olivat vaikeita. Näin kauheita painajaisia, joten yritin keskittyä aktiivisesti elämäni uudelleenrakentamiseen.

CV:n levittämisen jälkeen hän siirtyi harjoitteluun rauhanvälitysjärjestö CMI:ssä, joka on Nobelin rauhanpalkinnon saaneen entisen presidentin Martti Ahtisaaren perustama säätiö. Hänet hyväksyttiin myös Tampereen yliopiston rauhan-, sovittelu- ja konfliktitutkimusohjelmaan. Hän on lykännyt opintojaan jatkaessaan työtään CMI:ssä.

“Minulla oli ihana sosiaalityöntekijä, joka löysi minulle asunnon Pohjois-Helsingistä”, hän kertoo. “Olen tehnyt kovasti töitä ansaitakseni jokaisen asian pienessä pesässäni.”

Oman elämänsä arkkitehti

Nainen valkoisessa takissa istuu kahvilan ikkunan edessä kahvikupin kanssa.

Perheensä ensimmäisenä lukion suorittanut Ahmadi sanoo: “Olen ylpeä voidessani näyttää inspiroivaa esimerkkiä veljentyttäreilleni, jotka elävät yhteiskunnassa, joka ei ole avoin tyttöjen koulutukselle.”Kuva: Peter Marten

Saapuminen Suomeen ei ollut Ahmadille ensimmäinen kokemus elämän uudelleen aloittamisesta tyhjästä. Kun hän oli nuori tyttö, hän ja hänen perheensä pakenivat Pakistaniin Talebanin ensimmäisen hallinnon aikana.

Pakistanilaisten tyttöjen koulupukuissa näkeminen oli inspiroiva hetki, joka sai Ahmadista intohimoisen koulutuksen hankkimiseen.

“Minua kasvatti vahva yksinhuoltajaäiti, joka käski minun ryhtyä oman elämäni arkkitehdiksi”, hän kertoo. Teini-ikäisenä Ahmadi työskenteli nuorempien opiskelijoiden ohjauksessa saadakseen itsensä kouluun.

Ahmadi mainitsee, että hänen ylpein saavutuksensa oli hänen perheensä ensimmäisenä lukion suorittaminen. Suoritettuaan politiikan, filosofian ja talouden tutkinnon Bangladeshissa ja työskenneltyään Singaporessa, hän palasi töihin Afganistaniin vuonna 2019.

“Kaipaan todella noiden aikojen jännittävää tunnelmaa, tapaamista eri taustoista tulevien ystävien kanssa kuvitellaksesi uudelleen uutta Afganistania”, hän sanoo. Hänen äänensä pehmenee, kun hän lisää: “Nyt näyttää siltä, ​​​​että kaikki ovi on suljettu minulta siellä.”

Sukupuolten tasa-arvon paratiisi

Ihmiset, pyöräilijät ja raitiovaunut ylittävät vilkkaan keskustan risteyksen, jonka taustalla on rakennuksia ja puita.

Suomen pääkaupunki Helsinki on kaupunki, jota Ahmadi kutsuu nykyään kodiksi.Kuva: Jussi Hellstén/Helsinki Partners

Vaikka hän on kiitollinen uudesta kodistaan, ei mene päivääkään ilman, että hän kärsisi jäljelle jääneiden kamppailuista.

“Monet asiat, jotka Suomessa pidetään itsestäänselvyytenä, ovat uskomattomia etuoikeuksia kaltaisilleni tulokkaille, kuten ilmainen koulutus, terveydenhuolto, raitis ilma ja puhdas vesi”, hän sanoo. “Afganistanissa meidän on ostettava pullotettua juomavettä.”

Todistettuaan, kuinka Taleban asetti äärimmäisiä rajoituksia naisten oikeuksille, Ahmadi ilmaisee erityisen arvostavansa suomalaista tasa-arvoa.

“On ollut inspiroivaa tavata Suomessa niin monia rohkeita, vahvoja, itsenäisiä naisia, jotka tekevät melkein kaiken itse”, hän sanoo. Suomi on tasa-arvoa ja naisten oikeuksia arvioivien kansainvälisten tutkimusten kärjessä tai hyvin lähellä jatkuvasti.

Koulutuksen vapaus kaikille

Suuri joukko naisia, pääasiassa mustaan ​​pukeutuneita, marssii tiellä mielenosoitukseen.

Afganistanin naisopiskelijat huutavat “Koulutus on oikeutemme, kansanmurha on rikos” marssin aikana Heratissa Länsi-Afganistanissa 2. lokakuuta 2022. Se oli yksi monista maassa järjestetyistä mielenosoituksista oppimiskeskuksessa tehdyn itsemurhapommi-iskun jälkeen. Kabulissa kaksi päivää aikaisemmin.Kuva: Mohsen Karimi/AFP/Lehtikuva

Ahmadi ylennettiin hiljattain projektiassistentiksi CMI:n Women in Peacemaking -tiimiin. Hänen uuteen tehtäväänsä kuuluu yhteydenpito Afghan Women Leaders Forumiin, verkostoon, joka pyrkii varmistamaan afganistanilaisten naisten osallistumisen poliittiseen vuoropuheluun.

“Joka aamu herään iloisena voidessani antaa jotain positiivista työssä, joka on läheisesti sopusoinnussa henkilökohtaisten arvojeni kanssa”, Ahmadi sanoo.

Mitä kansainvälisen yhteisön pitäisi Ahmadin mielestä tehdä Talibanin jatkaessa järjestelmällistä vainoaan?

“Korjauskeinot ovat muutakin kuin humanitaarista tukea”, hän sanoo. ”Ensinnäkin on otettava käyttöön valvontamekanismeja, joilla voidaan pitää kirjaa sotarikoksista ja ihmisoikeusloukkauksista. Ja kaikkien Taleban-johtajien tulisi olla täydellisen matkustuskiellon alaisia.”

Hän jatkaa: “Tämän lisäksi Afganistanin pakolaisille tulisi taata oikeus turvapaikkahakemusten oikeudenmukaiseen ja nopeaan käsittelyyn.”

Kysyttäessä hänen henkilökohtaisista tulevaisuudentoivoistaan ​​Ahmadi sanoo haluavansa elää maailmassa, jossa naisten ei tarvitse kamppailla vain saadakseen perusoikeuksia.

“Eikä tyttöjen pitäisi joutua tappelemaan päästäkseen kouluun”, hän sanoo.

Kirjailija: Silja Kudel, marraskuu 2022

Suomesta turvapaikan saatuaan afganistanilainen nainen jatkaa rauhan ja tasa-arvon puolustamista
Source#Suomesta #turvapaikan #saatuaan #afganistanilainen #nainen #jatkaa #rauhan #tasaarvon #puolustamista

Leave a Comment