Suomi ja Venäjä: valokuvamatka rajavyöhykkeen halki | Suomi

AIntti Kettunen, 44, juoksee kahdesta oranssista pylväästä koostuvan pujottelun läpi pistooli vedettynä. Sitten takaisin lähtöpisteeseen hän polvistuu kahden lavan rakenteen taakse, tähtää raon läpi ja osuu yli kahdeksan metrin päässä olevaan kohteeseen.

Hänen takanaan kaksi naista ja kuusi miestä tarkkailevat tiiviisti Kettusen liikettä. He kaikki ovat ilmoittautuneet vapaaehtoisesti reserviharjoituksiin. Valmentaja ja reserviyhdistyksen puheenjohtaja Kettunen näkee osan heistä tänään ensimmäistä kertaa. Noin tunnin matkan päässä Helsingistä sijaitsevassa metsälaiturissa järjestetään viikoittain ampumaharjoituksia neljällä eri aseella. Tämän vuoden helmikuun 24. päivästä lähtien Vantaan reserviläisyhdistys on saanut yli 400 uutta jäsentä; vuoden alussa koko yhdistyksellä oli noin 1000 jäsentä.

Suomi jätti 18.5.2022 Nato-hakemuksensa – päätöstä Kettunen on odottanut pitkään. Vaikka Nato-jäsenyyden kannatus oli ennen Venäjän hyökkäystä vain noin 20 %, Kettunen ei tiedä yhtään henkilöä, joka vastustaisi jäsenyyttä. Pian Kosovon sodan päätyttyä Kettunen osallistui rauhanoperaatioon. ”Voisi sanoa, että joukkohaudat olivat vielä lämpimiä saapuessamme. Tehtävä muutti minulle kaiken. Vain Naton kaltaiset liitot voivat taata rauhan pitkällä aikavälillä. Näin sanoo Kettunen, kun kysytään Suomen lähestyvästä Natoon liittymisestä.

Huhtikuun lopusta toukokuun puoliväliin me – suomalainen valokuvaaja Jonathan Terlinden ja saksalainen valokuvaaja Patrick Junker – matkustimme läpi Suomen vieraillaksemme ihmisissä ja paikoissa ymmärtääksemme paremmin Suomen ja Venäjän välistä historiaa.

Suomenlinnan linnoitus

Matkamme ensimmäinen pysäkki vei meidät Suomenlinnaan, muutaman kilometrin päässä Helsingistä. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 1748, ja se tuli tarpeelliseksi, kun Venäjän tsaari Pietari Suuri yritti vahvistaa Venäjää merivoimana perustamalla Pietarin. Linnoitus antautui vuonna 1808, ja silloisesta ruotsalaisesta Suomen maakunnasta tuli vuotta myöhemmin Suomen suuriruhtinaskunta ja siten osa Venäjää.

Tamara Danilova

  • Ukrainalainen toimittaja Tamara Danylova, 26, saapui Suomeen kaksi viikkoa sitten. Hän asuu kahden ystävänsä kanssa hostellissa, joka on muutettu pakolaissuojaksi. Hän on kotoisin Slovianskista, Donetskin alueen kaupungista, ja on tukenut Ukrainan armeijaa perheineen vuodesta 2014. Viimeksi hän asui Lvivissä. Mutta kun taistelut lähestyivät kaupunkia, hän päätti paeta.

Juho Moilainen

  • Juho Moilainen, 20, suorittaa asepalvelusta ja on palannut viikonlopuksi kotiin. Hän ei ole huolissaan. ”Olemme aina asuneet täällä Venäjän rajalla. Mikään ei ole muuttunut”, hän sanoo. Kuten Suomen maaseudulla tavallista, hän viettää perjantai-iltansa autossa ystäviensä kanssa. Nuorelle sukupolvelle sodan uhka on hyvin abstrakti.

Viisikymmentä vuotta myöhemmin tsaari Aleksanteri II myönsi suomalaisille laajan autonomian. Suomen kieltä edistettiin heikentämään ruotsalaisten vaikutusvaltaa ja ankkuroimaan suurruhtinaskunta Venäjän valtakuntaan. Mutta halu Suomen itsenäisyyteen kasvoi. Vasta vuonna 1917, Venäjän lokakuun vallankumouksen jälkeen, Suomi julisti itsenäisyyden. Mutta Suomi oli jakautunut maa. Siitä seurasi konservatiivisen Suomen senaatin johtama verinen sisällissota valkoisten välillä punaisia ​​sosialisteja vastaan. Suomen sisällissodassa kuoli lähes 30 000 ihmistä.

Helena Seppänen odottaa katsomaan karhuja

”Ihmiset Venäjällä eivät ole pahoja. Minulla on siellä monia hyviä ystäviä. Mutta jos en olisi nähnyt niin paljon Venäjää, ajattelisin tänään toisin”, sanoo Helena Seppänen, 71, Ruhtinansalmesta, 450 kilometriä Helsingistä pohjoiseen ja kävelymatkan päässä Venäjän rajalta. Lähin suurkaupunki Suomussalmi on tunnin ajomatkan päässä. Kun saavumme tänne huhtikuun lopussa, päivät ovat aurinkoisia ja kirkkaita. Siitä huolimatta karu järvimaiseman jää on edelleen riittävän vahva kantamaan hiihtäjät ja pilkkijät. Helena ja Eero Seppänen, 77, saattoivat jo nähdä ensimmäiset karhut. Muutama viikko sitten he heräsivät lepotilasta.

Perhekuva Eero Seppäsestä, otettu vuonna 1946

Eero Seppänen on asunut täällä koko ikänsä. Hänen äitiään Lempiä kunnioitetaan sankarina kylässä. Hän näki ensimmäisten venäläisten sotilaiden ylittävän rajan 30. marraskuuta 1939. Hän otti kolme lastaan ​​ja juoksi 6 mailia varoittaakseen kyliä ja sotilaita joen toisella puolella. Se oli talvisodan alku ja vahvisti suomalaisten kansallista identiteettiä. Tässä Suomen historian luvussa, erityisesti Suomussalmen taistelussa, on monia yhtäläisyyksiä nykyisen Ukrainan tilanteeseen.

Venäjän turvallisuusedut toimivat tekosyynä hyökätä sotilaallisesti toivottoman huonompaa kansakuntaa vastaan. Mutta suomalaiset pystyivät vastustamaan ylivoimaista vihollista läpipääsemättömässä maastossa ja syvässä talvessa, mitä neuvostoliittolaiset eivät odottaneet. He itse asiassa uskoivat vapauttavansa Suomen kansan maanomistajien ja kapitalistien ikeestä. Mutta asia oli päinvastoin: vihollisen hyökkäys ja oman armeijansa ensimmäiset voitot saivat sisällissodasta toisilleen vihamieliset leirit kasvamaan yhteen. ”Talvisodan hengen” kautta Suomi sai kansainvälistä arvovaltaa ja sisäistä voimaa. Rauhansopimus saatiin aikaan, mutta Suomen oli kuitenkin luovuttava alueita Neuvostoliitolle. Vaikka maa taisteli Saksan rinnalla jatkosodassa vuodesta 1941, se pysyi itsenäisenä ja vapaana liitoista toisen maailmansodan jälkeen.

Venäjän muistomerkki Raate Museotien varrella
Veli Merentie, 98

Pysyvästi havaittu piilevä idästä tuleva uhka pakotti Suomen tekemään toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä ulkopolitiikassa usein kritisoidun tasapainottamisen, jonka tavoitteena oli olla provosoimatta Neuvostoliittoa ja myöhemmin Venäjää. Kylmän sodan aikana lännessä vakiintui termi “finlandisaatio”. Vaikka puolueettomuus säilytettiin, Neuvostoliiton vaikutus oli havaittavissa. Tästä syystä maa on tietoisesti pidättäytynyt liittymästä Natoon.

”Kun Putin uhkasi Suomea ja sanoi, ettei meidän pitäisi liittyä Natoon, muutin mieleni täysin; tietenkin, meidän pitäisi liittyä Natoon”, sanoo Veli Merentie, 98. “Hänellä ei ole mitään sanottavaa siitä, mitä meidän suomalaisten pitäisi tehdä.” Merentie itse osallistui jatkosotaan ja kaksi hänen veljestään kuoli talvisodassa. Suomi on valmiusmaa. Se on aina ollut raja lännen ja idän välillä.

”Venäjä näkee meidät vihollisena jo EU:hun liittymisestä lähtien.  Heidän osaltamme olemme jo etulinjassa.  He eivät vain ole vielä hyökänneet.

  • Paavo Terä suorittaa asepalvelusta panssarivaunuprikaatissa. Hän tulee sotilasperheestä, ja hänen isoisoisänsä ovat jo taistelleet talvisodassa ja jatkosodassa.

”Venäjä näkee meidät vihollisena jo EU:hun liittymisestä lähtien. Heille me olemme jo etulinjassa, he eivät vain ole vielä hyökänneet”, sanoo Paavo Terä, 19, tapasimme hänet Arrow 22 -harjoituksessa. Toisin kuin monet muut EU-maat, Suomi on säilyttänyt asevelvollisuutensa myös EU:hun liittymisen jälkeen. Suomen asevoimilla on 34 700 ja noin 900 000 reserviläistä. Puolustusvoimat osallistuvat säännöllisesti erilaisiin kansainvälisiin harjoituksiin. Toukokuussa 2022 Suomen armeijassa vierailivat joukot Isosta-Britanniasta, Latviasta, Yhdysvalloista ja Virosta harjoittelemaan yhteistyötä harjoituksen Arrow 22 puitteissa.

Päivänä, jolloin me yli 40 muun median kanssa vierailimme Arrow 22 -harjoituksessa, venäläinen sotilashelikopteri loukkasi Suomen ilmatilaa. Tällaiset tapaukset ovat yleistymässä. Esimerkiksi huhtikuun alussa Venäjän armeijan kuljetuskone saapui hetkeksi Suomen ilmatilaan. Samaan aikaan venäläisiltä oligarkeilta pakkolunastetaan omaisuutta ja taloudellinen yhteistyö lopetetaan. Suomalaiset ovat viime vuosina tietoisempia siitä, että venäläiset oligarkit ovat epäilleet kiinteistöjä Suomessa. Suuret kerrostalot ja huvilat strategisesti tärkeillä paikoilla ovat herättäneet paljon mediahuomiota.

Pentti Seppänen soittaa harmonikkaansa

Takaisin Suomussalmelle; Pentti Seppänen, 82, on myös viettänyt koko ikänsä lähellä Venäjän rajaa. Eläkkeellä oleva opettaja on mukana monissa yhdistyksissä, mukaan lukien Veteraaniliitto. Hän syntyi, kun hänen äitinsä evakuoitiin, ja hänen isänsä taisteli Suomussalmen taistelussa talvisodassa. Silti riippumatta siitä, mitä poliitikot päättävät, hänelle on vain tärkeää, että rauha säilyy. “Ukrainan sota osoittaa, että Venäjän hallitus voi tehdä absurdeja päätöksiä. Suomen Nato-jäsenyys ei luultavasti saa heitä ajattelemaan rationaalisesti.

Vaalimaan rajapiste

Suomi ja Venäjä: valokuvamatka rajavyöhykkeen halki | Suomi
Source#Suomi #Venäjä #valokuvamatka #rajavyöhykkeen #halki #Suomi

Leave a Comment