Suomi, Nato ja Euroopan puolustuksen muuttuva laskentatapa

Loppi, Suomi

Kuvauksellisessa mäntymetsässä noin 60 kilometriä Helsingistä pohjoiseen Suomen Reserviliitto ry:n jäsenet kyykyttävät puisen bunkkeribarrikadin takana ampuen torson muotoisia tavoitteita perävaunun kokoisessa kaivannossa, joka on kaivettu ulos estääkseen luoteja kikoilemasta alueen kaikkialla olevasta graniitista. rock.

On myöhäinen torstai-iltapäivä, ja nämä reserviläiset ovat tulleet päivätöistään valmiina harjoittelemaan tihkusateessa klo 21 asti tai ammukset loppuvat.

Heidän koulutuksensa on saanut uuden kiireellisyyden tunteen: Suomen johtajat ilmoittivat muutamaa tuntia aiemmin, että heidän maansa, jolla on 800 mailin raja Venäjän kanssa, aikoo liittyä Natoon. Suomalaisille tämä ei tarkoita vetäytymistä pitkästä omavalmiusperinteestään, mutta se edustaa tulevaisuutta naapureiden muodollisen tuen edulla.

Miksi kirjoitimme tämän

Kun Suomi hakee Natoon liittymistä Ruotsin rinnakkain, Euroopan strateginen asenne Venäjän suuntaan on muuttumassa. Se mikä ei muutu, on suomalaisten omistautuminen kansakuntansa ja sen arvojen puolustamiseen.

“Tämä on kestänyt pitkään”, sanoo Kosovossa rauhanturvaajana palvellut Antti Kettunen, joka seurasi Venäjän tukemien Serbian joukkojen joukkomurhia tutkivia suomalaisviranomaisia. “Nyt NATO on ainoa tie.”

Alle kolme kuukautta sitten tämä ei ollut vallitseva näkemys. Suomalaisten kannatus allianssiin liittymiselle oli 20 %. Mutta tämä luku nousi pilviin melkein yhdessä yössä 76 prosenttiin – sotilaskoulutuksen kysynnän myötä – Venäjän hyökkäyksen jälkeen Ukrainaan.

Suomi, Nato ja Euroopan puolustuksen muuttuva laskentatapa
Source#Suomi #Nato #Euroopan #puolustuksen #muuttuva #laskentatapa

Leave a Comment