Suomi on varautunut pahimpaan, mutta ei näe Venäjän välitöntä uhkaa rajalleen, puolustusministeri sanoo

Suomalainen rajavartiolainen päivystää Suomen Lapissa lähellä Venäjän rajaa vuonna 2021. Rajavartiolaitos Kuva

Huolimatta 830 mailin rajasta Venäjän kanssa, korkea suomalainen puolustusviranomainen sanoi, ettei hän nähnyt välitöntä sotilaallista uhkaa Moskovasta.

Puolustusministeriön kansliapäällikkö Esa Pulkkinen sanoi tiistaina Atlantic Councilin verkkofoorumilla puhuessaan, että hänen asemansa edellyttää, että hän “aina varautuu pahimpaan”.

Jännitteet ovat lisääntyneet Baltian maissa, mukaan lukien NATO-maissa Virossa, Latviassa ja Liettuassa Venäjän tulevaisuuden aikeista, mukaan lukien joukkojensa pysyvä sijoittaminen Valko-Venäjälle, Pulkkinen sanoi.

“Emme voi sulkea pois mitään”, hän sanoi.

Kremlin “rauhanturvaajiksi” kutsumien venäläisten joukkojen siirtyessä voimaan kahdelle Itä-Ukrainan alueelle maanantaina, hän sanoi, että “keskustelu vaikutusalueista kuuluu historiankirjoihin”, eikä se muuta Euroopan karttaa.

Presidentti Vladimir Putinin väite lähettävänsä joukkoja säilyttämään kahden alueen “ns. itsenäisyyden” “oli merkittävä hetki” Euroopan turvallisuudelle, Pulkkinen sanoi. Vastoin Venäjän nopeaa siirtoa Krimiin ja sen liittämiseen vuonna 2014, hän myönsi olevansa “yllättynyt” Kremlin suhteellisen hitaasta suurten joukkojen muodostamisesta tukiyksiköineen ennen siirtoa.

Mahdollinen syy viivästymiseen on se, että Ukraina “on valmiimpi puolustamaan” itseään nyt. Kiova “ei tule olemaan helppo kohde”, kuten se oli kahdeksan vuotta sitten, EU:n sotilasesikunnan entinen pääjohtaja Pulkkinen sanoi.

“Ei ole mitään syytä naapurillemme [Russia] toimia meitä vastaan ​​kuten Ukraina, Pulkkinen sanoi.

“Kysymys on siitä, mikä on pitkän aikavälin vaikutus Eurooppaan ja Suomeen” Venäjän sotilaallisella väliintulolla separatistien ja Kiovan välisessä pitkään jatkuneessa taistelussa ja kahden alueen itsenäisyyden tunnustamisella, hän sanoi.

Aiemmin Moskova on tunnustanut muiden maiden kuin Ukrainan separatistit itsenäisiksi valtioiksi rakentaessaan uudelleen Venäjän vaikutusvaltaa entisiin neuvostotasavaloihin.

Vaikka Suomi ei ole Naton jäsen, Helsinki on toiminut tiiviissä yhteistyössä liittouman kanssa Pohjoisen ja Itämeren turvallisuuskysymyksissä vuodesta 2014 lähtien. Ruotsi ja Suomi “toimivat vahvana pelotevoimana”, hän sanoi.

Pulkkinen sanoi, että Suomi tekee erityisen tiiviisti yhteistyötä naapurimaidensa Viron kanssa sotilaskoulutuksen ammattimaistamiseksi kaikissa riveissä ja tiedon jakamisessa. Yksi liittouman hyöty tässä vahvistuvassa kumppanuudessa oli “teimme Naton tietoisiksi kyvyistämme” sotilaallisesti ja torjumme harmaaalueen hyökkäyksiä Helsingin tapaan vuosina 2015 ja 2016.

Pulkkinen sanoi, että Naton jäsenyyden ovet Ukrainalle ja mahdollisesti hänen mailleen, Ruotsille ja muille Euroopalle tulee pysyä auki.

Ukrainan kriisi on vahvistanut Suomen transatlanttisia suhteita Yhdysvaltoihin. Viime vuoden lopulla tehdyllä sopimuksella Helsinki sopi kuusi F-35 Lightning II Strike Fighter -hävittäjää huolto- ja tukipaketteineen vuoteen 2030 mennessä Yhdysvalloista. Se ostaa myös päivitettyjä pitkän kantaman ohjattuja rakettijärjestelmiä Washingtonista parantaakseen ilma- ja maapuolustusta.

“Tarvitsemme huippukykyä” ja jatkuvaa asevelvollisuutta sen reservijoukkoon puolustukseen, Pulkkinen sanoi.

Suomi “työstää rinta rinnan EU:n kanssa” Moskovalle asettamiaan pakotteita ja mahdollisia YK:n pakotteita sen puuttumisesta Ukrainaan. Hän odottaa Venäjän vastaavan vastapakotteilla EU:n jäsenmaille ja lisää, että Helsinki on nyt paremmin valmistautunut ottamaan vastaan ​​iskun kuin kahdeksan vuotta sitten. Sen jälkeen Suomi on vähentänyt merkittävästi riippuvuuttaan Venäjän energiantoimituksista ja siirtänyt kaupankäynnin painopistettä Moskovasta Viroon.

“Olemme valmiita tukemaan pakotteita… Euroopan tulevaisuuden vuoksi”, Pulkkinen sanoi.

Asetuesta Pulkkinen sanoi: ”Meillä ei ole kovin suurta ja vahvaa puolustusteollisuutta. Meillä ei ole ylimääräisiä aseita ja varusteita” toimittaaksemme Ukrainaan nyt ja pitääksemme sen 285 000 miehen armeijan varusteltuina. Olen kuitenkin lisännyt maanantain tapahtumista lähtien, että Suomi etsii tapoja “tukea jonkinlaista tukea” Kiovalle.

Hän torjui ajatuksen, että Suomi voisi tarjota mallin kriisin ratkaisuun.

”Olimme erittäin onnekkaita, että kylmä sota päättyi niin kuin se päättyi. …Ukraina on suvereeni maa”, hän sanoi.

Suomi on varautunut pahimpaan, mutta ei näe Venäjän välitöntä uhkaa rajalleen, puolustusministeri sanoo
Source#Suomi #varautunut #pahimpaan #mutta #näe #Venäjän #välitöntä #uhkaa #rajalleen #puolustusministeri #sanoo

Leave a Comment