Suomi tarjoaa makuelämyksiä ruoan tulevaisuudesta

Solar Foods ja Danske Bank Growth ilmoittivat toukokuussa, että ne ovat sopineet 15 miljoonan euron vientiluottojärjestelystä entisen ensimmäiseen tuotantolaitokseen, Factory 01:een. Laitoksen takaavat Finnvera ja Tanskan Vientiluottovirasto.

35 miljoonan euron laitoksessa on määrä aloittaa Solar Foodsin kehittämän ja rekisteröidyn yksisoluisen proteiinin Soleinin tuotanto Vantaalla vuonna 2023. Se sisältää teknologiaa, joka lupaa irrottaa proteiinituotannon maasta, kasveista, eläimistä ja sääolosuhteista. tuotantoa niinkin käsittämättömissä olosuhteissa kuin aavikot ja ulkoavaruus.

Solar Foodsin tuotantoteknologia mahdollistaa proteiinin tuotannon niinkin haastavissa ympäristöissä kuin aavikot ja arktinen alue. Kuva: Solar Foods

“Laitteemme tuottaa kestävää proteiinia, mutta ei vaadi valtavia maa-alueita – pääoman saatavuus kohtuullisin ehdoin on huomattavasti tärkeämpää”, hän sanoi. Pasi VainikkaSolar Foodsin toimitusjohtaja.

Se toimii myös alustana tuotannon lisäämiselle, jolloin sijoittajat, rahoituslaitokset ja muut sidosryhmät voivat oppia startupin visioista uudesta tuotantoteknologiasta.

Teppo Havo, Danske Bank Growthin pohjoismainen johtaja, sanoi Solar Foods erottuvan muista alan startupeista globaalin potentiaalinsa ja mitattavissa olevien ympäristövaikutustensa ansiosta. “Yritys on erinomainen esimerkki liiketoiminnasta, jolla voidaan merkittävästi vähentää ruoantuotannon ympäristövaikutuksia”, hän totesi.

Samaan aikaan espoolalainen kasviperäisten proteiinituotteiden valmistaja Meet Food Tech kertoi toukokuussa, että se on saanut päätökseen kahdeksan miljoonan euron rahoituskierroksen, jonka tukena ovat sijoittajat, kuten sveitsiläinen Emerald Technology Ventures, Teollisuussijoitus (Tesi) ja KVKI. Iso alkukirjain.

lihaburgeri

Meetillä on valikoima kasviperäisiä tuotteita, jotka on valmistettu fermentoiduista favapavuista, herneproteiinista ja vehnästä, mukaan lukien hampurilaiset, makkarat ja kastikkeet. Kuva: Emerald Technology Ventures

Startup kertoi aikovansa käyttää rahoituksen vahvistamaan asemaansa kasviproteiinimarkkinoilla, nopeuttamaan globaaleja tavoitteitaan ja laajentamaan toimintaansa esimerkiksi Tanskan, Saksan ja Benelux-maiden markkinoille.

Terveyshuoli ja ilmaston lämpeneminen ovat edelleen lisänneet kuluttajien kiinnostusta kasviproteiineja kohtaan Suomessa ja sen ulkopuolella. Jan-Patrick HaikkolaTesin sijoituspäällikkö, Meet sopii hyvin valtion omistaman sijoittajan salkkuun startupina, joka tarjoaa konkreettisen tavan vähentää globaalin elintarviketuotannon päästöjä.

“Meet-tiimillä on [done] erinomaista työtä, ja haluamme myötävaikuttaa sen kasvun kiihdyttämiseen yhdessä muiden sijoittajien kanssa”, hän kertoi.

aavekeittiöt toimittaa tavarat

Helsinkiläinen startup Huuva, jonka tehtävänä on toimittaa ravintolaruokaa keskusta-alueiden ulkopuolelle, on kerännyt 4,9 miljoonaa euroa General Catalystin johtamassa rahoituskierroksessa, johon osallistuu Lifeline Ventures, Laura Bowden ja Ilkka Paananen.

Rahoitus mahdollistaa startupin henkilöstömäärän lisäämisen yli 100 henkilöllä ja laajentumisen kiihdyttämisen Keski-Euroopassa.

Huuva on pystyttänyt kuusi ns. haamukeittiötä ympäri Suomen pääkaupunkia. Jokainen keittiö tarjoaa kokkeille mahdollisuuden sekoittaa ruokia kolmen tai kuuden tunnetun ravintolan ruokalistoista ja kuluttajat yhdistelevät eri ravintoloiden ruokia samassa tilauksessa. Keittiöt on sijoitettu niin, että toimituskuriirit voivat palvella alueen aiemmin alipalveluttuja lähiöjä.

Nainen, jolla on keltainen ruuantoimitusreppu hississä.

Syrjäisempien kaupunginosien palveleminen on ollut haaste ruokakuriirille koronaviruspandemian sytyttämän kotiinkuljetusbuumin aikana. Kuva: Mart Productions / Pexels

Startup on jo solminut franchising-sopimukset Suomen suussa sulavimpien ravintoloiden kanssa, mukaan lukien Green Hippo, Pupu ja Via Tribunali.

“Uskomme, että trendikkäimmät, suosituimmat ravintolat eivät saisi olla kaupunkikeskusten tai tiettyjen hot spottien etuoikeus – ja että esikaupunkien lähiöissä tulisi olla muitakin laadukkaita vaihtoehtoja kuin keskiverto monikansalliset ravintolaketjut”, totesi. Ville LeppäläHuuvan toimitusjohtaja.

Tavoitteena on kasvattaa keittiöiden määrä 20:een ja laajentua Saksaan.

VTT ottaa levät valloilleen

VTT paljasti kesäkuussa koordinoivansa kaksivuotista tutkimusprojektia, jonka tavoitteena on poistaa pullonkauloja laajamittaisesta leväviljelystä, joka on lupaava raaka-aine polttoaineille, elintarvikkeille ja materiaaleille. Levillä on suuri potentiaali tukea ilmastonmuutoksen hillitsemispyrkimyksiä, koska ne voivat sitoa suuria määriä hiiltä kasvaessaan – niin paljon, että hiili voi muodostaa 50 prosenttia niiden biomassasta.

Koeputki levien viljelyyn

Hankkeessa pyritään selvittämään tehostamismenetelmiä laajamittaiseen leväviljelyyn. Kuva: Adobe Stock

Business Finlandin rahoittamassa hankkeessa on mukana myös seitsemän pk-yritystä Suomessa, Neste ja Jyväskylän yliopisto.

Hankkeen pullonkauloja ovat muun muassa mallinnuksella tapahtuva kontaminaatioseuranta, edistynyt mittaustekniikka, bioprosessitekniikka, koneoppiminen ja synteettinen biologia. Non-invasiivisen seurantamenetelmän kehittämistä johtaa Jyväskylän yliopiston spektrikuvauslaboratorio.

“Teollisesta bioteknologiasta on tulossa yhä tärkeämpi osa kestäviä teollisia käytäntöjä”, huomautti Mervi ToivariVTT:n johtava tutkija.

”Tavoitteenamme on kehittää tehostamismenetelmiä laajamittaiseen leväviljelyyn. Innovatiiviset mittaus- ja seurantateknologiat auttavat meitä siirtymään kohti tehokasta ja taloudellisesti kannattavaa tuotantoa.

Vapauttaa tulevaisuuden tilaa

Ilmakuva aitauksesta, joka on täynnä karjaaJotkut ovat sitä mieltä, että avain globaalin elintarvikejärjestelmän ylläpitämiseen on ruoantuotannon ja maankäytön välisen suhteen uudelleen ajatteleminen – eli rasvan, proteiinin ja hiilihydraattien tuottaminen rasittaen maata mahdollisimman vähän.

Maailman talousfoorumi on raportoinut, että noin 50 prosenttia planeetan asuttavasta maasta on maatalousmaata, kun taas vain yksi prosentti on kaupunkia ja rakennettua. Yli kolme neljäsosaa (77 %) maatalousmaasta puolestaan ​​on karjan käytössä, vaikka karja tuottaa vain 18 prosenttia maailman kaloreista ja 37 prosenttia proteiinista.

Maailman karjakanta kasvaa noin 2,4 prosenttia vuodessa, noin kaksi kertaa nopeammin kuin ihmispopulaatio. Vuoteen 2050 mennessä väestö on lihonut 100 miljoonaa tonnia ja tuotantoeläimet yli 400 miljoonaa tonnia. George Monbiot‘s Regenesis: Maailman ruokkiminen planeetan syömättä.

Elintarvikkeiden tuotanto aiheuttaa yhteensä kolmanneksen kaikista ihmisen aiheuttamista planeetan lämmityspäästöistä. Koska lihantuotanto saastuttaa kaksi kertaa enemmän kuin kasviperäisen ruoan tuotanto, tarve muuttaa ruokailutottumuksia ja innovatiivisia menetelmiä ravinteiden tuottamiseksi muista kuin eläinperäisistä lähteistä näyttää itsestään selvältä.

Suomella on hyvät mahdollisuudet olla edelläkävijöitä kirjoittaman kolumnien mukaan csaba jansik ja Anu Kaukovirta Luonnonvarakeskuksesta (Luukas).

Suomi tarjoaa makuelämyksiä ruoan tulevaisuudesta
Source#Suomi #tarjoaa #makuelämyksiä #ruoan #tulevaisuudesta

Leave a Comment