Tämä maanalainen hauta Suomessa säilyttää ydinjätteen 100 000 vuotta

EMMI KORHONENGetty Images

  • Suomi avaa maailman ensimmäisen pysyvän ydinjätteen loppusijoituslaitoksen.
  • Kohteessa on myös kaksi, pian kolme suurta ydinvoimareaktoria.
  • Suomessa on erityinen sekoitus yleisön luottamusta ja teknologiakykyä.

    Suomi on ydinjätteen loppusijoituspaikan rakentaminen syvällä pienen Eurajoen kaupungin alla. Onkalo, suomeksi ”syvä kaivo”, ydinjätteen loppusijoituslaitoksen on määrä avautua vuonna 2024. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, kuparitynnyreissä säilytetään käytetyt uraanipolttoainesauvat turvallisesti ainakin seuraavat 100 000 vuotta. Mutta mitä tapahtuu, kun hautaamme ydinjätteen, ja miten tämä liittyy Suomen ydintulevaisuuteen?

    Suomi on noin Montanan kokoinen skandinaavinen maa, jossa on noin viisinkertainen väkiluku eli 5,5 miljoonaa asukasta. (Se sanoi, Suomi on 216. kansakunta maailmassa väestötiheyden perusteella, mikä osoittaa kuinka harva Montana todella on.) Väestö on keskittynyt etelään, ja vain 200 000 ihmistä asuu napapiirin ympärillä ja sen yläpuolella Pohjois-Suomessa.

    ☢️ Rakastat ydinenergiaa. Niin mekin. Pohditaan sitä yhdessä.

    Aikana, jolloin suuri osa Euroopasta pakenee ydinenergiaa, Suomi omaksuu sen. Tosiasia on, että Suomella on edessään helpompi ydinvoimamaisema; maassa on suhteellisen vähän väkilukua, jota voidaan palvella vastaavasti harvoilla ydinreaktoreilla, mikä rajoittaa maan altistumista riskeille. “[E]Onkalon menestys heijastaa asiantuntijoiden mukaan myös ainutlaatuisia kulttuurisia ja poliittisia olosuhteita Suomessa: korkea luottamus instituutioihin, yhteisön sitoutuminen, valtion tason voimakeskusten puute sekä teollisuuden ja sidosryhmien välinen voimatasapaino. Tiede raportteja.

    Ja Suomen laajojen maaseutualueiden ja laajan rannikon ansiosta maassa on täydellinen paikka molemmille reaktoreille ja maailman ensimmäinen pysyvä ydinvoimalaitosten varastointipaikka: pieni saari, jonka lähellä on juuri tarpeeksi ihmisiä pitämään kaiken käynnissä. Se on Olkiluoto, Eurajoen maalaiskylän rannalla. ”Lähes jokaisella eurajoella on ystävä tai sukulainen, joka on työskennellyt ydinvoimalaitoksilla, joten he tietävät, miten toimimme”, Suomen ydinjätteen loppusijoituspaikan suunnittelun ja toteutuksen toteuttanutta ydinkumppanuutta Posivaa valvova Janne Mokka kertoo. Tiede.

    Pohjanlahdella sijaitsevassa Olkiluodossa on tällä hetkellä kaksi ydinreaktoria, joista kolmas on tulossa. Yhdessä, Tiede Raporttien mukaan kaikki kolme reaktoria tuottavat yli 40 prosenttia Suomen sähköstä. On siis järkevää, että Olkiluotoon tulee myös ydinjätteen loppusijoituspaikka. Erona tässä on se, että Suomi on saanut hyväksynnän ensimmäistä kertaa pysyvä ydinjätteen koti.

    Tämä prosessi on kestänyt vuosikymmeniä alkaen sivustohausta 1990-luvulla. Olkiluoto on luonnollinen koti kiehuvavesireaktoreille (BWR), koska nämä reaktorit vaativat turvatoimien vuoksi tasaisen raikkaan, viileän veden virtauksen. Ydinjätteiden osalta vesi on itse asiassa vihollinen. Mutta Onkalo on kaivettu syvälle erityiseen, lähes vesitiiviiseen kallioperään, joka on koko alueen alla.

    Onkalon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustila

    Huolto- ja nostohissillä varustettu poistoilmakuilu, jolla hätätilanteissa voidaan nostaa ihmisiä alempana 290 metrin korkeudelta maan alla Posivan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Onkalossa Eurajoen Olkiluodossa elokuussa 2017.

    NurPhotoGetty Images

    Loppusijoituspaikka sijaitsee tässä vesitiiviissä kalliossa, ja se on tarkoituksella sijoitettu keskelle, mahdollisimman kauas kahdesta lähellä olevasta maanjäristysvirheestä. (Tämä on yksi syy siihen, miksi ydinvoimalat sijaitsevat jo Olkiluodossa.) Jätteen varsinaisessa varastoinnissa kairataan maanalaiseen kallioon ja sitten tarkkaillaan, onko niitä olemassa, jopa pikkuruinen, halkeamia tiheässä kallioperässä. Jos niitä on, niitä ei käytetä.

    Kun jäte saapuu paikalle, se pakataan ensin valurautaiseen astiaan. Tämän jälkeen lisätään kerros inerttiä argonkaasua, jonka jälkeen se kaikki suljetaan kupariastian sisään, joka on hitsattu kiinni. Todellinen huolenaihe on korroosio, jonka aiheuttaa happi – tässä tapauksessa itse veteen liuennut, hypoteettisesti. Posivan asiantuntijat sanovat, että kun vesi ehtii päätyä ydinjätteen suljettuihin kuparisäiliöihin, bakteerit ja muut veteen vaikuttavat aineet kuluttavat jo liuenneen hapen.

    ”Suomessa luottamus tieteeseen ja viranomaisiin on erittäin korkea. Jos kansallinen viranomainen sanoo, että arkiston on turvallinen, siitä ei tarvitse huolehtia”, valtiotieteen tutkija Matti Kojo kertoo Tiede. “Jos yrittäisit toteuttaa saman asian maassa, jossa luottamustaso on paljon alhaisempi, se todennäköisesti epäonnistuisi.”

    Tämä sisältö on kolmannen osapuolen luoma ja ylläpitämä, ja se tuodaan tälle sivulle, jotta käyttäjät voivat ilmoittaa sähköpostiosoitteensa. Saatat löytää lisätietoja tästä ja vastaavasta sisällöstä osoitteessa piano.io

.Tämä maanalainen hauta Suomessa säilyttää ydinjätteen 100 000 vuotta
Source#Tämä #maanalainen #hauta #Suomessa #säilyttää #ydinjätteen #vuotta

Leave a Comment