Ruotsin ja Suomen pitkäaikainen puolueettomuus hylättiin, kun molemmat valtiot jättivät viralliset hakemukset Natoon. Mutta he kohtaavat odottamattoman esteen matkalla jäsenyyteen: Turkki.
Vaikka Turkki tukee allianssin “avoimien ovien” politiikkaa, Ankaran veto heijastaa sen tavoitteita muuttaa vallitsevaa tilannetta ja saada voittoja kolmella alueella: itäisellä Välimerellä, Syyriassa ja sen omassa sisäpolitiikassa.
Turkin suhteet Natoon ovat aina olleet kuoppaiset. Vuonna 2009 Ankara esti Tanskan entisen pääministerin Anders Fogh Rasmussenin nimityksen Naton pääsihteeriksi, koska hän puolusti sananvapautta Tanskan sarjakuvakriisin aikana vuonna 2006. Hän antoi myös kapinalliskurditelevisioaseman lähettää lähetyksiä Tanska Turkkiin.
Toinen matalin kohta oli vuonna 2019, kun Turkki aloitti sotilaallisen kampanjan kurdijoukkoja vastaan Syyriassa. Tämä johti siihen, että Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kritisoi Ankaraa Islamilaisen valtion vastaisen taistelun “vaarastamisesta”.
Nykyinen kriisi on jollain tapaa krapula aiemmista jaksoista, erityisesti mitä tulee Syyrian kurdialueeseen. Mutta se avautuu erilaisten geopoliittisten realiteettien taustalla, mukaan lukien lännen ja Venäjän suhteiden heikkeneminen sekä uusi sisäpoliittinen konteksti Turkissa.
Turkki vs Kreikka
Kreikan ja Turkin äskettäisellä vastakkainasettelulla on mielenkiintoinen taustatarina, joka sisältää jännitteitä Yhdysvaltojen ja Turkin välillä – jotka ovat kasvaneet jo jonkin aikaa.
Kun Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ja Venäjän johtaja Vladimir Putin sopivat vuonna 2017 sopimuksesta venäläisen S-400-ohjusjärjestelmän ostosta, Yhdysvallat vastasi jättämällä Turkin pois F35-suihkuhävittäjien kehitysohjelmasta ja kieltää Turkin suihkukoneiden osto.
Bidenin hallinto on tiettävästi viime kuukausina harkinnut kiellon kumoamista, minkä vuoksi Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakis on kehottanut Yhdysvaltain kongressia harkitsemaan asiaa uudelleen.
Kaikella tällä on monimutkainen tausta. Ateena on keskeinen toimija itäisen Välimeren energiapolitiikassa, ja energialähteiden etsintä itäisen Välimeren kiistanalaisilla vesillä sekä Egyptin tarve kuljettaa maakaasuvientinsä Eurooppaan ovat muodostaneet liiton Kreikan, Israelin, Egyptin ja Kyproksen välille. – blokki, joka jättää Turkin ulkopuolelle.
Samaan aikaan EU on määrännyt seuraamuksia kahdelle Turkish Petroleum Incorporated Companyn johtajalle “laittomasta poraustoiminnasta”, koska heillä ei ollut lupaa Kyproksen tasavallalta, joka vaatii alueella itsemääräämisoikeutta.
Mutta kun vaihtoehtoisten energialähteiden etsintä Euroopalle jatkuu Ukrainan sodan johdosta Venäjän-suhteiden katkeamisen taustalla, Ankara näkee mahdollisuuden murtaa eristyneisyytensä muuttumalla lännen energiakeskukseksi.
Se uskoo kuitenkin, että Ruotsin ja Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys voi lisätä vastustusta Turkin energiaintresseihin allianssissa Kreikan ja Kyproksen hyväksi.
Turkki vs YPG
Samaan aikaan Ruotsi ja Suomi ovat harjoittaneet asevientikieltoa Turkkia vastaan vuodesta 2019 lähtien Turkin sotilasoperaatioiden seurauksena kurdiväestöä (YPG) vastaan Pohjois-Syyriassa. Turkki näkee YPG:n Kurdistan Workers’ Partyn (PKK) jälkeläisenä, jonka Turkki, Yhdysvallat ja EU ovat tunnustaneet terroristijärjestöksi.
Ruotsissa asuu valtava määrä kurdipakolaisia, arviolta yli 100 000, ja Ankara on pitkään ollut levoton Ruotsin johdon ja Kurdidemokratian liittopuolueen (PYD – YPG:n poliittinen siipi) suhteista.
Nämä huolet syvenivät Magdalena Anderssonin valittua pääministeriksi vuonna 2021, osittain kurdiparlamentaarikon tuen ansiosta. On kerrottu, että tuki turvattiin vastineeksi Anderssonin sosiaalidemokraattien ja PYD:n yhteistyön lisäämisestä, mukaan lukien YPG:n kannattajien parempi kohtelu Ruotsissa ja Turkin vaatimuksiin antamatta jättäminen.
Turkki väittää myös, että Ruotsi toimittaa sotilasvarusteita kurdeille, mitä se on arvostellut “liiton hengen” vastaisesti.
Kuten itäisellä Välimerellä, uusi geopoliittinen konteksti tarjoaa Ankaralle mahdollisuuden muuttaa status quoa Turkin eduksi. Jos Ankara saisi ruotsalaisia ja suomalaisia myönnytyksiä kurdien tukemisen vähentämisessä Syyriassa, sitä pidettäisiin Turkin kannalta tärkeänä voittona.
Merkittäviä etuja olisivat myös vakuutukset siitä, että Ruotsi ja Suomi eivät estäisi sotatarvikkeiden siirtoa Turkille tai estäisi Naton sopimuksen 5 artiklan laukaisua, jos Turkki joutuu hyökkääjän kimppuun.
Kotimainen politiikka
Myös sisäpolitiikka on tärkeässä roolissa Turkin diplomaattisissa liikkeissä. Viimeisimpien mielipidemittausten mukaan Erdogan kohtaa jyrkkää vastustusta vuoden 2023 presidentinvaaleissa, ja hänen Oikeus ja kehitys -puolue saattaa menettää parlamentaarisen enemmistön yhdistyneelle oppositioliitolle syvenevän talouskriisin, korkean inflaation ja devalvoituneen Turkin liiran ansiosta.
Erdogan, kuten mikä tahansa populistinen poliitikko, osaa manipuloida äänestäjiä esittelemällä itsensä vahvana kätenä havaittuja vihollisia vastaan kotona tai ulkomailla. Kovan kannan esittäminen Ruotsia ja Suomen tukemista kurdijoukkoja kohtaan Syyriassa sopii Turkin kotimaan yleisölle. Kuten myös lyöminen Kreikkaa vastaan.
Kaikki tämä muodostaa “piiritysmentaliteetti”-strategian, joka on todennäköisesti hallituksen tulevien kuukausien vaalikampanjan selkäranka. Hallitus tekee todennäköisesti vahvoja assosiaatioita oppositiopuolueiden ja sisäisten ja ulkoisten uhkien välille auttaakseen siirtämään painopistettä maata vaivaavasta syvästä talouskriisistä.
Turkki ei voi lykätä Ruotsin ja Suomen jäsenyyttä ikuisesti – mutta on mahdollista, että Ankara saa osan hakemansa takeet. Onhan Erdogan selvinnyt käyttämästä kansainvälisiä kriisejä omiin sisä- ja ulkopoliittisiin tarkoituksiinsa.
Mutta lännen ja Venäjän välisen uuden kylmän sodan yhteydessä Turkin liikkeet saattavat vaikuttaa niiden käsiin, jotka kyseenalaistavat Turkin sitoutumisen liittoumaan.
Ali Bilgic on Loughboroughin yliopiston kansainvälisten suhteiden ja turvallisuuden lukija
Tämä artikkeli on julkaistu uudelleen The Conversationista Creative Commons -lisenssillä. Lue alkuperäinen artikkeli.
Turkki voittaa Ukrainan sodan sumussa
Source#Turkki #voittaa #Ukrainan #sodan #sumussa