Ukrainan sota herättää keskustelua Suomen akilleen kantapäästä

Myönnetty: Muokattu:

Maarianhamina (AFP) – Ruotsin ja Suomen väliin ruiskutetut autonomiset Ahvenansaaret ovat viehättävä saaristo, joka oli aikoinaan osa Venäjää ja demilitarisoitu vuodesta 1856.

Alueen ainutlaatuinen asema on kuitenkin kiivasta keskustelun kohteena, sillä Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai naapurimaan Suomen hakemaan Nato-jäsenyyttä toukokuussa.

Krimin sodan jälkeen allekirjoitettujen kansainvälisten sopimusten mukaan Itämeren strategisille saarille ei saa sijoittaa joukkoja tai linnoituksia.

“Se on Suomen puolustuksen akilleen kantapää”, professori ja entinen presidentin neuvonantaja Alpo Rusi sanoi AFP:lle.

Noin 30 000 enimmäkseen ruotsinkielisen suomalaisen kotialueelle on ominaista kallioiset saaret, vehreät metsät, vanhat kivikirkot ja puuarkkitehtuuri – kaikki Venäjän konsulaatin valvovan silmän alla.

“Olemme aina ajatellut: “Kuka haluaisi hyökätä kimppuumme, kun meillä ei ole mitään otettavan arvoista?”, 81-vuotias Ulf Grussner kertoi AFP:lle.

“Mutta se on muuttunut Putinin sodan myötä Ukrainaa vastaan”, sanoi eläkeläinen, yksi monista täällä, jotka haluavat Ahvenan pysyvän demilitarisoituna.

Kesäkuussa tehdyn kyselyn mukaan 58 prosenttia suomalaisista hyväksyisi sotilaallisen läsnäolon Ahvenanmaalla, joka vietti torstaina 100-vuotisjuhlia.

“On huolestuttavaa, pystyykö Suomi reagoimaan riittävän nopeasti sotilaallisesti, jos äkillinen tunkeutuminen Ahvenanmaalle iski”, Rusi sanoi.

Armeijat kamppailivat saariston hallinnasta molemmissa maailmansodissa.

“Miksi meidän pitäisi luottaa ajatukseen… että joukot eivät kiirehtisi hallitsemaan Ahvenanmaata niin nopeasti kuin mahdollista”, sanoi tutkija Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittisesta instituutista.

Ahvenanmaa hylkää joukkoja

Alanderit puolestaan ​​haluavat suojella erityisasemaansa ja ovat toistaiseksi hylänneet jyrkästi ajatuksen demilitarisoinnin lopettamisesta.

“Miksi meidän pitäisi muuttaa sitä? Minusta se on Itämeren alueella vakauttava tekijä, että olemme demilitarisoituja”, Ahvenanmaan hallituksen pääministeri Veronica Thornroos, 59, sanoi AFP:lle.

Venäjän konsulaatti Maarianhaminan pääkaupungissa
Venäjän konsulaatti Maarianhaminan pääkaupungissa Alessandro RAMPAZZO AFP/tiedosto

Lisäksi, jos saaristoon hyökättäisiin, Suomi puolustaisi sitä “hyvin nopeasti”, hän sanoi.

Suomen hallitus on ilmoittanut, ettei se aio puuttua Ahvenanmaan erityisasemaan.

Sia Spiliopoulou Akermark, Ahvenanmaan rauhaninstituutin johtaja, totesi samalla, että “Ahvenanmaan hallinto” autonomiasta, kulttuuritakuista ja demilitarisoinnista on “monimutkainen solmu”, jota tulisi tarkastella kokonaisuutena.

Venäjän läsnäolo

Ahvenanmaa kuului muun Suomen tavoin Venäjän valtakuntaan vuosina 1809-1917.

Tuolloin saaristoa pidettiin tärkeänä etuvartioasemana Pietarin puolustamisessa ja Itämeren hallinnassa.

Suomi itsenäistyi Venäjältä vuonna 1917 ja sai Ahvenanmaan suvereniteettiin vuonna 1921 huolimatta saarten ruotsinkielisen enemmistön vastalauseista.

Pohjoismaa kävi toisen maailmansodan aikana kaksi veristä sotaa Neuvostoliittoa vastaan.

Ulf Grussnerin idyllisen lapsuudenkodin valtasivat venäläiset
Ulf Grussnerin idyllisen lapsuudenkodin valtasivat venäläiset Alessandro RAMPAZZO AFP/tiedosto

Osana rauhansopimusta Ahvenanmaan demilitarisointia valvoi saariston pääkaupungissa Maarianhaminassa sijaitseva Neuvostoliiton konsulaatti.

Konsulaatti on edelleen olemassa tähän päivään asti, vaikka sitä johtaa nykyään Venäjä.

Joukko paikallisia kokoontuu joka päivä konsulaattia suojaavan korkean metalliaidan ulkopuolelle protestoimaan Venäjän sotaa vastaan ​​Ukrainassa.

“Heillä ei ole asiaa täällä. Venäjä on aina uhka”, yksi mielenosoittajista, Mosse Wallen, 71, sanoi AFP:lle.

Putinin omaisuutta

Venäjä omistaa myös merenrantakiinteistön Maarianhaminan pohjoispuolella Saltvikissa, joka hankittiin vuoden 1947 rauhansopimuksella.

“He antoivat äidilleni kolme päivää muuttaa pois”, sanoi Ulf Grussner, jonka idyllinen lapsuudenkoti on nyt konsulaatin aidattu.

Grussnerin isä oli saksalainen geologi, ja rauhansopimuksessa määrättiin, että kaikki Saksan omaisuus Suomessa luovutettiin Neuvostoliitolle.

Vuonna 2009 kiinteistön omistusoikeus siirtyi Venäjän presidenttikunnalle.

Suomessa on viime vuosina herättänyt huolta Venäjän kiinteistökaupoista eri puolilla maata.

Grussner pelkäsi, että Venäjä aikoo käyttää hänen perheensä omaisuutta ja demilitarisointia “syynä” lisätäkseen läsnäoloaan alueella.

“Se on kaukaa haettua, mutta toisaalta se ei ole mahdotonta”, hän sanoi.

Ukrainan sota herättää keskustelua Suomen akilleen kantapäästä
Source#Ukrainan #sota #herättää #keskustelua #Suomen #akilleen #kantapäästä

Leave a Comment