Venäjän sota Ukrainassa laukaisee seismisen muutoksen Euroopan turvallisuudessa

Euroopassa on avautumassa uusi turvallisuusluku – luku, joka edellyttää hallituksilta paitsi sanovan, että niiden tärkein prioriteetti on kansakuntansa puolustaminen, myös tarjoamaan sille toimia ja investointeja.

Venäjän Ukrainan sota on käynnistänyt tämän seismisen muutoksen, mikä on vaikuttanut enemmän Naton puolustusliittoon kuin mikään tapahtuma sen perustamisen jälkeen yli 70 vuotta sitten – myös koko kylmän sodan ajan.

Tästä syystä kaksi, historiallisesti neutraalia Euroopan maata, Suomi ja Ruotsi, näyttävät anovan jäsenyyttä klubiin Moskovan varoituksista huolimatta – hämmästyttävä muutos ulko- ja puolustuspolitiikassa.

Suomen johtajat sanoivat torstaina heidän maansa tulisi soveltaa “viipymättä”.

Ukraina tarjoaa sotavankien vapauttamista loukkaantuneille terästehdashävittäjille – live-päivitykset

Se oli innokkaasti odotettu aieilmoitus, joka osoittaa, että virallinen hakemus voisi tulla muutaman päivän sisällä.

Muuttunut maisema selittää myös sen, miksi Iso-Britannia on juuri allekirjoittanut uudet turvallisuussopimukset molempien Pohjoismaiden kanssa, joiden puolustukseen tuleminen taataan, että joko hyökätään.

Tämä lupaus vetää Helsinkiä ja Tukholmaa lähemmäksi Naton yhteistä turvallisuutta jo ennen muodollista liittymistä 30-jäseniseen klubiin.

Sellaiset liikkeet olisivat olleet mahdottomia tuskin puoli vuotta sitten, kun Suomi ja Ruotsi tasapainottelivat huolellisesti suhteitaan länsimaisiin liittolaisiin ja laajaan venäläiseen naapuriinsa.

Suomalainen Etenkin presidentti Sauli Niinistöllä on Euroopan johtajista pisin suhde venäläiseen kollegansa Vladimir Putiniin.

Ukrainan sodan alkuaikoina häntä pidettiin ihmisenä, joka pystyi uskottavasti johtaa ponnisteluja rauhan välittämiseksi.

Nyt hän on laukaistanut aloitusaseet maassaan valittaen lopulta puolensa ja liittymällä liittoumaan, joka keskittyy Venäjän uhan hillitsemiseen.

Puhuessaan yhteisessä lehdistötilaisuudessa Suomessa ja Ruotsissa keskiviikkona vierailleen Boris Johnsonin kanssa Niinistö sanoi, että Putin on syyllinen maansa mielenmuutokseen.

Hän huomautti, kuinka Moskova oli tehokkaasti kertonut kahdelle pohjoismaiselle naapurille, etteivät he voi liittyä Natoon. Sitten tuli Ukrainan sota.

Lue lisää:
Britannia allekirjoittaa sopimukset Suomen ja Ruotsin suojelemiseksi
Suomen odotetaan ilmoittavan Nato-hakemuksen

“He ovat valmiita hyökkäämään naapurimaahan”, presidentti sanoi. “Jos liittyisimme niin, vastaukseni olisi, että sinä aiheutit tämän, katso [in] peili.”

Suomi ja Ruotsi näyttävät olevan valmiita sopeutumaan Euroopan uuteen turvallisuustodellisuuteen pikemminkin teoilla kuin sanoilla.

Mutta heillä on pitkä historia Venäjän aiheuttaman uhan kanssa, ja heidän yleisönsä ymmärtää syvästi turvallisuuden tärkeyden – toisin kuin suuressa osassa muuta Eurooppaa.

Tämä korostui kätevästi kahdessa kysymyksessä, jotka brittitoimittajat esittivät herra Johnsonille Helsingin lehdistötilaisuudessa.

Yksi oli se, miksi Iso-Britannia on antanut niin paljon rahaa ja aseita Ukrainalle, kun taas monet britit kohtaavat elinkustannuskriisin, mikä tarkoittaa, että heillä ei ole varaa lämmittää kotejaan.

Toinen kysymys oli siitä, kuinka uskottavia Britannian lupauksia sotilaallisesta tuesta Suomen ja Ruotsin kaltaisille liittolaisille voidaan todella antaa. Ison-Britannian asevoimat ovat nyt murto-osa siitä koosta kuin kolme vuosikymmentä sitten kustannusleikkausten ja aliinvestointien seurauksena.

Kysymykset kiteyttivät täydellisesti dilemman, jonka länsimaiset poliitikot ovat kohdanneet kylmän sodan päättymisen jälkeen – kuinka perustella puolustukseen panostaminen, kun yleisö ei tunne olevansa välittömän uhan alaisena?

Ne myös havainnollistavat poliittisten, sotilaallisten ja turvallisuusjohtajien kollektiivista epäonnistumista selittää yleisölle, kuinka kaikki, mikä yhteiskunnalla on kallista – pääsy terveydenhuoltoon, kouluihin, työelämään – hajoaa, kun kansakunta joutuu hyökkäyksen kohteeksi.

Naton jäsenvaltiot olivat aivan liian nopeita nauttimaan siitä, mitä he pitivät Neuvostoliiton romahtamisen tuomana rauhan osinkona.

Rahoitusprioriteetit siirrettiin pois puolustuksesta terveyteen, talouteen ja koulutukseen, jotka ovat tärkeitä elintason parantamisen kannalta ja ovat äänestäjien suosiossa.

Seuraa päivittäistä podcastia Apple Podcasteissa,? Google Podcastit? Spotify, kaiutin

Se selittää, miksi kokopäiväisessä Britannian armeijassa on nyt hieman yli 70 000 sotilasta, kun vuonna 1990 luku oli lähes kaksinkertainen.

Kremlin asiantuntijoiden mukaan samaan aikaan Venäjä ei koskaan etääntynyt sodan mentaliteetista. He panevat merkille, kuinka Moskova pystyy hyödyntämään kaikkia talouden osa-alueita konfliktin käymiseen ja kuinka se ei koskaan lakannut vastustamasta länttä.

Tämä kaikki oli hyvin tiedossa ja monet asiantuntijat ovat soittaneet varoitushälytyksiä länsimaisille johtajille vuosia – turhaan.

On surullista, että Venäjä on käynnistänyt täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan saadakseen nämä samat johtajat tai heidän seuraajansa lopulta heräämään tähän todellisuuteen.

Nykyään Ukrainassa pelkkä selviytyminen on siunaus puhumattakaan terveydestä, koulutuksesta ja työpaikoista. Sota on jo tappanut kymmeniä tuhansia ihmisiä, pakottanut miljoonat pakenemaan ja uhkaa tuhota sukupolven tulevaisuuden.

Ei ole takeita siitä, että Venäjän hyökkäys pysyy Ukrainan rajojen sisällä.

Jos raunioista voi seurata jotain hyvää, Yhdistyneen kuningaskunnan ja muiden Euroopan valtioiden tehtävänä on käyttää tätä herätyssoittoa puolustuskykynsä ja yhteiskuntiensa kestävyyden rakentamiseen.

Se on valtava haaste, jota ei voida saavuttaa pelkällä retoriikalla.