Yksinkertaisemmat mittaukset, tarkempi analyysi

Luotto: Unsplash / CC0 Public Domain

Unihäiriöt ja unettomuus ovat suuria globaaleja ongelmia, jotka myötävaikuttavat muun muassa terveydenhuollon kustannusten ja sairauspoissaolojen nousuun sekä elämänlaadun heikkenemiseen. Viimeaikaisten arvioiden mukaan uniapneaa vaivaa noin miljardi ihmistä maailmanlaajuisesti, ja jopa puolet maailman väestöstä kärsii unettomuudesta jossain vaiheessa elämäänsä. Pelkästään Suomessa uniapnean arvioidaan vaikuttavan lähes 1,5 miljoonan ihmisen elämään, vaikka suurinta osaa heistä ei ole diagnosoitu. Yksinkertaisempia ja kustannustehokkaita menetelmiä unihäiriöiden havaitsemiseen ja diagnosointiin tarvitaan kiireesti.

Itä-Suomen yliopiston unianalyysin ja -teknologian tutkimusryhmän STARin tuore katsaus tarkasteli unihäiriöiden mittaustekniikan tulevaisuuden suuntauksia keskittyen kotimittauksen mahdollisuuksiin. Tällä hetkellä erikoissairaanhoidon unilaboratorioissa tehtävä polysomnografia on kattavin unihäiriöiden diagnosointimenetelmä. Polysomnografian korkean hinnan ja rajallisen saatavuuden vuoksi laboratoriossa uniapnean diagnosoinnissa käytetään kuitenkin myös muita menetelmiä, kuten yksinkertaisia ​​omatoimisia unitallenteita. Mittaustekniikan teknologinen kehitys sekä koneoppimiseen ja tekoälyyn perustuvat analyysimenetelmät mahdollistavat yksinkertaisempien ja edullisempien mittausten käytön sairaalaympäristössä kliinisestä tarkkuudesta tinkimättä. Tutkimuksessa on kehitetty useita automatisoituja menetelmiä unitietojen analysointiin, ja niiden käyttöönotto kliiniseen käytäntöön voisi vapauttaa terveydenhuollon resursseja. Lisäksi yksinkertaisemmat anturit voisivat mahdollistaa useiden yöunien tallentamisen, mikä antaa tarkemman kuvan unen luonnollisesta rakenteesta. Vaikka itsetehdyt kotiunitallenteet eivät voi täysin korvata unilaboratoriossa tehtyä täyttä polysomnografiaa, niiden käyttö tulee varmasti lisääntymään tulevaisuudessa.

Nykypäivän tekniikalla, jota käytetään itse sovellettavissa kodin unen tallennuksissa, unen tarkan rakenteen määrittäminen on haastavaa. Perinteisesti unen vaiheet tunnistetaan elektroenkefalogrammin (EEG) perusteella. EEG:tä ei kuitenkaan yleensä sisällytetä itsetehtyihin kodin unitallenteisiin, koska nykyiset kliiniset elektrodit vaativat laajan ihon valmistelun ennen kuin niitä voidaan käyttää, sekä tarkan sijoittamisen pään eri osiin.

STAR-ryhmän tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin uusien kuivien tekstiilipohjaisten elektrodien sähköisiä ominaisuuksia ja niiden sieppaaman EEG-signaalin laatua. Tutkimus osoitti, että kuivaelektrodit vaativat pidemmän ajan stabiloidun elektrodin ja ihon välisen kontaktin muodostamiseksi kuin hopea/hopeakloridielektrodit, joita käytetään laajalti kliinisessä käytännössä. Laboratorio-olosuhteissa tehdyissä mittauksissa tekstiilielektrodien sieppaaman EEG-signaalin havaittiin kuitenkin vastaavan hyvin kliinisillä elektrodeilla siepatun signaalin laatua.

“Tekstiilielektrodit ovat huomattavasti helpompikäyttöisempiä ja potilasystävällisempiä, ja siksi varteenotettava vaihtoehto käytettäväksi itsetehtävissä kodin unitallennuksissa”, sanoo alkuvaiheen tutkija, johtava kirjoittaja Matias Rusanen. Itä-Suomen yliopistosta.

Laadukkaammat kotimittausmenetelmät voivat myös olla avuksi uniapnean etenemisen seurannassa, sillä taudin vakavuus kehittyy tyypillisesti useiden vuosien kuluessa. Hengityskatkokset uniapneassa aiheuttavat usein ohimeneviä laskuja veren happisaturaatiossa, mikä aiheuttaa huomattavaa painetta potilaan kehoon yöllä. Tämän niin sanotun hypoksisen kuormituksen on todettu altistavan potilaita myös monille muille sairauksille, kuten diabetekselle ja sydän- ja verisuonitaudeille.

Toinen STAR-ryhmän äskettäinen tutkimus tutki käänteistä syy-yhteyttä siihen, kuinka olemassa olevat sairaudet vaikuttavat hypoksisen taakan kehittymiseen useiden vuosien ajan. Tutkimus osoitti, että diabeetikoilla tai sydän- ja verisuonitautipotilailla yöllisen hypoksisen kuormituksen paheneminen oli merkittävästi suurempi viiden vuoden seurannan aikana kuin potilailla, joilla ei ollut uniapneaan tyypillisesti liittyviä liitännäissairauksia.

“Tuloksemme viittaavat siihen, että diabeetikot tai sydän- ja verisuonitautipotilaat voisivat hyötyä seulonnasta ja erityisesti jatkuvasta uniapnean seurannasta ja sitä kautta tarpeellisesta hoidosta”, sanoo varhaisvaiheen tutkija, johtava tutkija Tuomas Karhu Itä-Suomen yliopistosta.

Koska täysi polysomnografia on kallis ja monimutkainen mittaus, se ei sovellu hyvin jatkuvaan seurantaan. Ratkaisua tähän ongelmaan voisivat olla edellä esitetyt menetelmät, joissa potilaan unta ohjataan kotiympäristössä omatoimisilla ja uudelleenkäytettävillä sensoreilla.


Yksinkertainen unibruksismin kotiarviointi


Lisää tietoa:
Henri Korkalainen ym., Self-Applied Home Sleep Recordings, Unilääketieteen klinikat (2021). DOI: 10.1016 / j.jsmc.2021.07.003

Matias Rusanen et al., FocusBand EEG -laitteen ja tekstiilielektrodien laboratoriovertailu lääketieteellisellä järjestelmällä ja märkägeelielektrodeilla, IEEE pääsy (2021). DOI: 10.1109 / pääsy.2021.3113049

Tuomas Karhu ym., Diabetes ja sydän- ja verisuonisairaudet liittyvät pahenevaan ajoittaiseen hypoksemiaan, Unitutkimuslehti (2021). DOI: 10.1111 / jsr.13441

Palvelun tarjoaa Itä-Suomen yliopisto

Lainaus: Unihäiriöiden diagnosoinnin edistysaskel: yksinkertaisemmat mittaukset, tarkempi analyysi (2021, 14. joulukuuta) Haettu 14. joulukuuta 2021 osoitteesta https://medicalxpress.com/news/2021-12-advances-disorder- diagnostics-simpler-accurate.html

Tämä asiakirja on tekijänoikeuden alainen. Lukuun ottamatta reilua kaupankäyntiä yksityistä opiskelua tai tutkimusta varten, mitään osaa ei saa kopioida ilman kirjallista lupaa. Sisältö on tarkoitettu vain tiedoksi.

Yksinkertaisemmat mittaukset, tarkempi analyysi

Source#Yksinkertaisemmat #mittaukset #tarkempi #analyysi

Leave a Comment